”Yhteisopettajuus tarjosi meille mahdollisuuden antaa opiskelijalle enemmän aikaa”, kertoo Kuopion lyseon lukion kemian opettaja sekä Mooli-sarjan oppikirjailija Leena Turpeenoja. Hän on toteuttanut yhdessä kollegansa kanssa useita lukion kemian kursseja, ja yllättynyt aina yhtä positiivisesti.
”Toteutimme KE1-kurssin niin, että meitä oli kaksi kemian opettajaa, jotka opetimme samaa kurssia yhtä aikaa. Yhteensä kurssilla oli noin 60 opiskelijaa”, kertoo Turpeenoja.
Yhteisopettajuus sopii Turpeenojan mielestä hyvin kemiaan oppiaineena. ”Kemiassa on monipuoliset työtavat, sillä hyödynnämme mm. erilaisia animaatioita ja simulaatioita sekä teemme laboratoriotöitä. Kahden opettajan voimin pystyimme yhden kurssin aikana hyödyntämään laajasti erilaisia työtapoja.”
”Tärkeintä on opettajien yhteinen suunnitteluaika”
”Yhteinen suunnitteluaika kollegan kanssa on yhteisopettajuudessa kaikkein tärkein asia. Huolellisesti suunniteltu kokonaisuus on toimiva opettajille ja selkeä opiskelijoille”, kertoo Turpeenoja.
”Suunnittelimme kollegani kanssa hyvin tarkasti mitä kumpikin tekee kurssin aikana”, sanoo Turpeenoja.
”Jaoimme vastuualueet ja kumpikin huolehti oman osionsa toteutuksesta, ohjaamisesta ja arvioinnista koko kurssin ajan. Mietimme myös, minkälaisia ryhmiä opiskelijoista muodostamme, ja teimme tarkan kurssisuunnitelman jokaiselle ryhmälle kurssin jokaiselle päivälle”, kertoo Turpeenoja.
Kurssille valikoitui neljä erilaista työtapaa: opiskelijat tekivät itsenäisiä oppimiskokonaisuuksia, työskentelivät pienryhmissä, tekivät laboratoriotöitä sekä työskentelivät opettajan ohjauksessa.
Suunnittelutyön tukena he käyttivät Mooli-sarjan monipuolista materiaalia. ”Valitsimme mm. kurssilla tehtävät kokeelliset työt Mooli-sarjan materiaaleista”, kertoo Turpeenoja.
Kurssin aikana opiskelijat hyödynsivät itsenäisessä työskentelyssä Mooli-oppikirjaa sekä tekivät Mooli-digikoetehtäviä. ”Oppimista arvoitiin jatkuvasti kurssin aikana formatiivisilla testeillä. Kurssin päättöpäivänä oli summatiivinen testi. Sovimme kollegani kanssa heti suunnitteluvaiheessa omat osuutemme, jotka myös arvioimme kokonaisuudessaan.”
Opiskelijat saivat monipuolista ohjausta
”Mielestäni opiskelijat saivat kurssilla monipuolista ohjausta, kun tarjolla oli kahden opettajan työpanos”, kertoo Turpeenoja. Hän kokee, että tällaisessa työtavassa opiskelijat myös sitoutuivat tekemiseen hyvin. ”He oppivat oman ajankäyttönsä suunnittelua, tiedon jakamista sekä toisilta opiskelijoilta oppimista.”
Kurssilla opettajat jakoivat opiskelijat sattumanvaraisesti kolmeen ryhmään. ”Ajattelimme, että näin he oppivat työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa sekä ottamaan vastaan ohjeita erilaisilta ihmisiltä monenlaisissa olosuhteissa. Nämä taidot ovat hyödyksi niin jatko-opinnoissa kuin myöhemmin työelämässäkin”, pohtii Turpeenoja.
Yhteisopettajuus voi opettaa opettajaa
Yhteisopettajuus voi myös antaa opettajalle aikaa. ”Vaikka kurssillamme oli paljon oppilaita, minusta tuntui, että työmääräni oli kevyempi, sillä pystyin keskittymään pienempiin ohjattaviin kokonaisuuksiin”, kertoo Turpeenoja.
Opettajan työ on itsenäistä, mutta välillä se voi olla yksinäistä. Yhteisopettajuuden kautta oppii tuntemaan kollegan paremmin, jolloin ideoiden jakamisesta tulee luontevaa. ”Yhteisopettajuudesta opin, että toinen opettaja voi ajatella samasta asiasta eri tavalla. Sain myös paljon uusia ideoita kollegalta ja pystyin jakamaan omia ideoitani aivan eri tavalla. Nyt tutustuin kollegaan toisella tavalla kuin kahvipöydässä kiireisessä opettajanhuoneessa”, pohtii Turpeenoja.
”Yhteisopettajuus antaa paljon. Kannustan kokeilemaan – tässä ei voi epäonnistua!”