Selkokeskus on myöntänyt fysiikan ja kemian Titaani E -oppikirjoille Selkotunnuksen. ”Selkomerkki oppikirjassa on iso asia tiedon saavutettavuuden ja tasa-arvon kannalta. Jokaisella oppilaalla on oikeus ymmärrettävään tietoon”, pohtii Selkokeskuksen asiantuntija, aineenopettaja ja erityisopettaja Riikka Tuohimetsä.
”Selkotunnus on laadun tae, kirja on käynyt Selkokeskuksessa tarkistettavana. Kirjan kieli ja ulkoasu ovat Selkokeskuksen hyväksymiä.”
Selkokieli auttaa erilaisia oppilaita
Selkokieli on yleiskieltä yksinkertaisempaa ja helpompaa suomea. ”Hyvin erilaiset oppilaat hyötyvät selkokielestä. Esimerkiksi oppilaat, joille lukeminen on vaikeaa, joilla on kielellisiä vaikeuksia, lukivaikeus tai ADHD sekä oppilaat, joille suomi ei ole äidinkieli”, kuvailee Tuohimetsä.
Koulumaailmassa on paljon tukea tarvitsevia oppilaita. Myös heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt. ”Selkokieli voi auttaa oppilasta tarttumaan kirjaan, sillä siihen on poimittu olennainen. Lyhyemmät tekstit motivoivat ja madaltavat kynnystä lukemiseen.”
”Selkokielisyydessä ollaan tasa-arvon asialla. On arvioitu, että useampi kuin joka 10. ihminen tarvitsee selkokieltä toimiakseen yhteiskunnassamme. Se tarkoittaa sitä, että 650 000 suomalaista tarvitsee selkokielisiä tekstejä.”
Titaanin yleiskieli mukautettiin selkokieleksi
Titaani-sarjan E-kirjoissa yleiskielisen oppikirjan tekstit on mukautettu selkokielelle Riikka Tuohimetsän avustuksella. Hän koulutti Titaani-sarjan oppikirjailijat, jotka muokkasivat tekstit selkokielelle.
”Minulla oli tässä projektissa opastajan rooli. Kommentoin tekstejä, ja joitain pätkiä kirjoitin uusiksi. Projekti eteni hyvässä yhteistyössä”, kuvailee Tuohimetsä. ”Oppikirjailijat ovat sisällön asiantuntijoita. He tarkistivat, että asiat olivat oikein.”
”Selkokielessä astutaan lukijan asemaan”
Selkokielelle mukauttamisessa ensimmäisenä voi tulla mieleen, että karsitaan, lyhennetään ja poimitaan olennainen.
”Nämä tehdään, mutta on tärkeää myös huomata, mitä tekstistä puuttuu. Usein pitää lisätä taustoittavaa tietoa, koska kohderyhmän perustiedot asiasta voivat olla heikot”, kertoo Tuohimetsä.
”Selkokielessä astutaan lukijan asemaan. Lukijaa pyritään auttamaan kaikin keinoin tekstin kanssa. Helppo ja ymmärrettävä kieli motivoi tekstin pariin, ja lukijalle jää enemmän voimia asiasisällön omaksumiseen.”
Tekstin kolme tasoa
”Selkokielessä kiinnitetään huomiota tekstiin kolmella tasolla: sanat, rakenne ja sisältö”, kertoo Tuohimetsä.
”Sanatasolla käytetään lyhyitä ja tuttuja sanoja sekä helppoja taivutusmuotoja. Lisäksi vaikeat sanat selitetään konkreettisten esimerkkien avulla.”
”Rakennetasolla suositaan lyhyitä peruslauseita, yhdessä lauseessa on vain yksi tärkeä asia. Pyritään mahdollisimman konkreettiseen arkikielen käyttöön. Esimerkiksi lauseenvastikkeita vältetään, sillä ne tekevät lauseista vaikeasti hahmotettavia.”
Tuohimetsän mukaan puhuttelu sopii hyvin selkokieleen. ”Näin tuodaan tekstiä lähemmäs lukijaa. Esimerkiksi yleiskielisen kirjan otsikko ’Kemian tunnilla työskennellään turvallisesti’ muuttui muotoon ’Työskentele turvallisesti kemian tunnilla’.”
Sisältötasolla tarkastellaan tekstiä kokonaisuutena. ”On tärkeää, että aiheen käsittely on lukijan kannalta mielekäs. Asiat on myös jaettu pienempiin kokonaisuuksiin väliotsikoiden avulla, mikä selkeyttää tekstiä. Lisäksi tehtäviä on jaettu osiin.”
Tutkimusten ohjeisiin on E-kirjassa kiinnitetty erityistä huomiota. Ohjeet on pilkottu vaiheisiin, ja vaiheet on numeroitu hahmottamisen helpottamiseksi.
Ulkoasulla autetaan lukijaa
Selkokielisessä kirjassa tavoitteena on rauhallinen ja selkeä ulkoasu, joka tukee ymmärtämistä. ”On tärkeää, että kuvat tukevat tekstiä, eri elementit ovat loogisessa järjestyksessä ja teksti erottuu hyvin taustastaan”, sanoo Tuohimetsä. ”Esimerkiksi palstan leveydellä on merkitystä. Kapea palsta helpottaa lukemista ja työmuistin toimintaa. Siksi selkotekstissä on rivillä enintään 60 merkkiä. Selkotekstiä ei myöskään tavuteta.”
Selkokieli apuna koulun arjessa
”Oma kiinnostukseni selkokieltä kohtaan heräsi työssäni erityisopettajana käytännön tarpeiden myötä”, kertoo Tuohimetsä.
Nyt hän kokee, että selkokielen osaamisesta on hyötyä kaikkien oppilaiden kanssa. ”On tärkeää oivaltaa, että myös puhetta voi mukauttaa helpommin ymmärrettäväksi. Kun osaa välttää vaikeaa kieltä, meidän kaikkien on helpompi ymmärtää toisiamme. Kukaan ei tarvitse hankalia ohjeita.”
”Lisäksi opettajat tekevät paljon oppimateriaalia itse. Tällöin on hyvä ymmärtää selkokielen periaatteita. Itse mietin juuri asiaa koetta tehdessäni. Halusin, että koe mittaa asiasisällön osaamista eikä vahingossa oppilaan luetunymmärtämisen taitoa”, pohtii Tuohimetsä.
”Kun ymmärrämme oppilaiden erilaisia pulmia ja teemme kielestä helpompaa, ovat erilaiset oppilaat tasa-arvoisemmassa asemassa.”
Teksti: Heli Hujanen