Katja Kimpimäki halusi jo lapsena kirjojen kuvittajaksi. Nyt unelma on toteutunut ja Katja on kuvittanut useita kirjoja, esimerkiksi Titaani yläkoulun fysiikka ja kemia -sarjan. Tässä artikkelissa hän kertoo kuvittajan työstä ja antaa vinkin kuvaamataidosta innostuneelle nuorelle, joka haaveilee kuvittajan urasta.
Oppikirjan takana on tiimi
Kun Katja Kimpimäki sai kuvittamansa Titaanin ensimmäistä kertaa käteensä, hän oli ylpeä ja koki onnistuneensa. Kirja on hyvä kokonaisuus: selkeä, tyylikäs ja kiinnostava. Hänen teki heti mieli selata kirjaa ja katsella miltä kuvat näyttivät painettuina. Nuorissa lukijoissa hän toivoo kirjan herättävän ennen muuta uteliaisuutta.
Oppikirjan kuvituksen synty on pitkä prosessi. Aluksi kuvittaja saa kirjan graafiseen ulkoasuun ja kuvien tekniseen toteutukseen ohjeistuksen Titaanin graafiselta suunnittelijalta, Emma Virtasalolta. Itse käsikirjoitus ja kuvalista tulevat kustannustoimittajalta ja oppikirjailijoilta.
Katja kertoo, että Titaania on ollut mukava tehdä. Hän kokee aina saaneensa selkeät ohjeet tekemiseen ja kertoo, että ollut ilo saada tehdä kuvitusta näin osaavissa käsissä. Hän on voinut luottaa siihen, että projekti etenee aikataulussa. Lisäksi hän on voinut rohkeasti kysyä, ehdottaa ja neuvotella kuvien tekemiseen liittyvissä asioissa ja asiat on hoidettu hyvässä yhteishengessä. Hän ei koe olleensa vain yksi kuvittaja, vaan on tuntenut itseni yhdeksi tiimin jäseneksi.
Titaanin jotkut aiheet ovat olleet myös haastavia. Se on tehnyt kuvittamisesta entistä mielenkiintoisempaa ja monien kuvien kohdalla Katja on tehnyt taustatyötä ennen varsinaisen kuvan tekoa.
Hiukkasesta galakseihin – Titaanin kuvissa on koko maailma
Titaanin kuvitusaiheet ovat laajat. Kirjan kuvissa esiintyvät sekä kaikkein pienimmät hiukkaset että kokonaiset galaksit.
Mielenkiintoisin kuvitusaihe ovat Katjan mielestä olleet kokeellisessa työskentelyssä tarvittavat välineet. Hän kertoo myös, että Titaanin tekemisen myötä ovat alkuaineet ja niiden lyhenteet sekä monet kaavat ja symbolit ovat palautuneet mieleen omilta kouluajoilta.
Katjan mielestä kuvituksen tehtävä oppimateriaalissa on tukea tekstiä ja helpottaa asian sisäistämistä. Kuvitus myös herättää kiinnostusta kyseiseen aiheeseen.
Parhaimmillaan kuvitus näyttää sen, mitä ei sanoilla pysty selittämään.
Havainnollistava kuvitus selkeyttää kirjan tekstiä, jolloin lukija sisäistää asian helpoimmin. Jos oppikirjassa on kuva dekantterilasista, tulee myös valon heijastuminen piirtää oikein. Ei ole oikein kirjan lukijaa kohtaan, että piirtää jotain sinne päin. Hyvä oppikirjan kuva on harkittu ja viimeistelty.
Kuvittajan tyypillinen työpäivä
Työpäivänsä Katja aloittaa vietyään nuorimman tyttärensä päiväkotiin. Työpäivien pituus vaihtelee riippuen meneillään olevasta projektista.
Katjan toimisto sijaitsee hänen kotonaan ja hän tekee siellä töitä yksin toiminimellä GRAFIMER. Yhteydenpidon asiakkaisiin hän hoitaa lähes poikkeuksetta sähköpostitse ja työ on aika paljon istumista koneen ääressä. Saadakseen työpäiväänsä sopivasti taukoa, hän saattaa kesken päivän laittaa ruokaa, siivota tai käydä kävelyllä. Toisinaan hän suuntaa lounaalle kaupungin keskustaan tavatakseen muita ihmisiä.
Katja tekee mielellään kuvituksia. Parhaimmillaan kuvittaminen on rentouttavaa, ehkä jopa terapeuttista, koska siihen keskittyy niin täysillä. Tekemiseen uppoutuu.
Katja on kuvittanut Titaaniin sekä printtiä että digiä. Olennaista Titaanin kuvituksissa on hänen mukaansa ollut hallita yksityiskohtien määrää. Kuvat eivät saa olla liian pikkutarkkoja, jotta kuvien selkeys säilyy.
Miten kuvittajaksi tullaan?
Katja kertoo halunneensa jo lapsena kirjojen kuvittajaksi. Graafisen suunnittelun opiskelu olikin siis ilmeinen valinta. Hän valmistui Lapin yliopistosta taiteen kandidaatiksi ja graafiseksi suunnittelijaksi vuonna 1999.
Valmistumisen jälkeen hän sai heti graafisen suunnittelijan töitä ABB Oy:ltä kotikaupungistaan Vaasasta. Siellä hän suunnitteli ja kuvitti asennusohjeita. Lisäksi hän teki teknisiä kuvia esitteisiin ja markkinointimateriaaleihin. Hän vastasi myös tuotteiden pakkaussuunnittelusta.
Teollinen ala kasvatti Katjasta sen kuvittajan, joka hän nyt on. Yläkoulun fysiikkaa ja kemiaa kuvittaessa on tärkeää ymmärtää tekniikkaa ja osata kuvittaa hyvinkin vaikeasti selitettäviä asioita. Titaanin kanssa samaan aikaan hän on kuvittanut mm. Talotekniikan kirjaa.
Olennaista Titaanin kuvituksissa on hänen mukaansa ollut myös yksityiskohtien määrän hallinta. Kuvat eivät saa olla liian pikkutarkkoja, jotta kuvien selkeys säilyy.
Kysyttäessä vinkkiä kuvaamataiteesta innostuneelle nuorelle, joka haluaa kuvittajaksi, Katja muistuttaa, että omaa osaamista tulee kehittää markkinalähtöisesti. Graafikko tekee työnsä asiakkaalle. Hänen tulee siis löytää sellainen oma osaamisalue, joka kiinnostaa asiakasta.
Samaan aikaan aivan ehdottoman olennaista on löytää sellainen oma tyyli, joka erottuu muista ja jää ihmisten mieleen.
Tutustu Katja Kimpimäen töihin Instagramissa
Teksti: Tiina-Maria Leinonen-Taskinen