Koulun muutos on väistämätöntä, mutta oikeilla teoilla voimme vaikuttaa siihen, millaiseksi koulu muuttuu. Siispä meidän pitää keskittyä johtamaan muutosta. Digitaalisen oppimisen asiantuntijat kokoontuivat Kajaaniin keskustelemaan muutoksesta, johtamisesta ja tulevaisuuden taidoista.
Muuttuva koulu -seminaarin takaa löytyy kajaanilainen Lehtikankaan yhtenäiskoulun rehtori Kalle Komulainen. Komulainen uskoo verkostoitumisen voimaan ja kokosi yhteen koulusta, muutoksesta ja johtamisesta kiinnostuneita ihmisiä. ”Yhdessä oppiminen ja tiedon jakaminen kannattaa aina. Kun käy keskusteluja muiden kanssa, jokin uusi ajatus jää elämään, itu, joka voi puskea esiin heti tai joskus myöhemmin, jossain muulla. Verkostoituminen poikii uskomattomia juttuja”, Komulainen toteaa.
Lehtikankaan yhtenäiskoulu
Koulu on kohdannut viime vuosina monia muutoksia, ja välillä muutosvauhti hirvittää. Komulaisesta oleellista on hyväksyä se, että koulu muuttuu, vaikka emme tekisi mitään. ”Muutos on käynnissä joka tapauksessa. Tavat oppia muuttuvat, joten myös tapoja opettaa pitää muuttaa. Välillä muutos on tuskallinen prosessi, koska kaikkea ei voi ennakoida eikä hallita.” Ehkä seminaarin viesti onkin, että on parempi yrittää johtaa muutosta kuin antaa muutoksen johtaa meitä.
Muutos tapahtuu vastarinnankiiskistä huolimatta. Komulainen tiedostaa hyvin, että työyhteisöistä löytyy aina niitä, joita on vaikea saada innostumaan. Kaikki eivät lämpene samaan tahtiin ja tasalaatuinen koko organisaation kattava muutos voi olla aika mahdoton tavoite. Mutta jotta muutos olisi edes teoriassa mahdollinen, niin Komulaisen johtamisfilosofian mukaan johtamisen pitää olla ennen kaikkea avointa ja puheiden pitää aina vastata tekoja. Myös rakenteiden pitää olla kunnossa.
”Johtajan on kyettävä priorisoimaan, sillä jos suunnittelutyölle ei anneta tilaa, niin silloin on turha odottaa suuria tuloksia. Ihmiset tarvitsevat aikaa ja johtajana minun tehtäväni on järjestää sitä. On osattava luopua jostain, jotta saavuttaa jotain muuta.”
Rehtorina Komulaisen muutosfilosofian voisi muotoilla näin: elä niin kuin opetat. Hänen mukaansa rehtorin oma esimerkki on äärimmäisen tärkeä, joten omalla toiminnallaan hän haluaa näyttää oman johtamisfilosofiansa myös käytännössä. Jos johtaja puhuu luottamuksesta, mutta siitä huolimatta puuttuu asioihin ja mikromanageeraa, niin silloin puheet luottamuksesta ovat vain sanahelinää. ”Teorian pitää näkyä käytännössä ja pitää myös muistaa, että käskemällä ei mikään muutu. Mutta jos saa joitain opettajia innostumaan ja vietyä muutosta suoraan opettajilta toisille opettajille, niin silloin voi käydä niin, että innostus ja positiivisuus leviävät yhteisössä kuin kulkutauti.”
Ennen Kajaaniin siirtymistä Komulainen toimi rehtorina oululaisessa Metsokankaan koulussa, jossa kävi juuri näin, innostus levisi. Otava Oppimisen palvelut oli mukana tukemassa oululaisia rehtoreita ja tiiminvetäjiä toimintakulttuurin muutoksessa. ”Saimme valmennuksesta hyvän mallin muutokselle ja toiminnan kehittämisen jalkauttamiselle. Metsokankaalla ratkaisevaa oli, että tiiminvetäjien esimerkki levisi tiimeihin ja silloin tapahtui huikeita juttuja.”
Myös Metsokankaan koulun nykyinen rehtori Otto Leskinen kiittää seminaaripuheessaan Valmentava johtaminen Otavaa, ja ennen kaikkea valmennuksen vetänyttä Markku Pelkosta. ”Onnistumisessa tarvitaan joskus myös ulkopuolista apua, sillä usein oma näkemys sokeutuu ja silloin on hyvä ottaa ulkopuolinen synnyttämään uutta. Meillä oli hieno matka Markun kanssa, ja meillä on edelleen käytössä valmennuksen aikana yhdessä luotu struktuuri toiminnan suunnittelulle ja johtamiselle sekä valmennuksen aikana muodostunut systemaattinen tapa toimia”, Leskinen kehuu.
Kohti valmentavaa johtamista
Myös Leskinen painottaa puheenvuorossaan tiedon jakamista, avoimuutta ja toimivia rakenteita, jotka tukevat muutosta tekevät sen mahdolliseksi. Metsokankaan koulu on kasvanut viime vuosina 50 oppilaan koulusta 1400 oppilaan kouluksi. ”Jos perinteinen rehtori piti kaikki langat käsissään ja hallitsi kaikkea, se ei uudessa tilanteessa ole mitenkään mahdollista, vallasta on ollut pakko luopua.”
Metsokankaan koulussa on onnistuttu luomaan aidosti jaettua johtajuutta, ja ”luovu ja luota” -ajattelu näkyy kaikessa tekemisessä. ”Kukaan ei kasva tehtävään, jos ei saa tarvittavaa valtaa ja vastuuta. Tämä tarkoittaa myös rauhaa tehdä päätöksiä ilman ylhäältä tulevaa sekaantumista asioihin. On luotettava siihen, että paras ratkaisu tulee niiltä, jotka tuntevat tilanteen parhaiten. Autoritaarisen johtajan alaiset tiputtavat hanskat ja odottavat, että joku muu päättää heidän puolestaan, jaetussa johtajuudessa tiimit saavat tehdä päätöksiä itse. ”
Mutta miten luottamus syntyy? ”Johtamisen pitää olla arvostavaa, kunnioittavaa ja kuuntelevaa. Silloin voi syntyä toimintakulttuuria, jossa nämä periaatteet lävistävät koko työyhteisön ja toteutuvat niin rehtorin ja opettajan kuin oppilaidenkin välillä.”
Parempaa teknologiaa, hyvinvoivia ihmisiä
Kun puhutaan koulusta ja muutoksesta, niin teknologia nousee väistämättä puheenvuoroihin. Sulavan asiantuntija Marianna Halonen painotti puheenvuorossaan Kohti tasa-arvoisempaa teknologiaa sitä, että maailma tarvitsee kriiseistä selviytymiseen tekijöitä. ”Tarvitsemme teknologisia ratkaisuja, joilla voimme paremmin turvata yhteisen maapallomme elinkelpoisuuden. Tähän tarvitsemme tekijöitä, ihan kaikkia.” Niin, toivottavasti kasvatamme sukupolvea, joka käyttää teknologiaa hyvään eikä pahaan!
Teknologian avulla voidaan muuttaa maailmaa ja teknologiaa käyttävät kaikki. Siksipä kehittäjiksi tarvitaan ihan kaikkia. ”Myös Suomessa on edelleen todella perinteiset roolit, naiset hoiva-alalla ja miehet it-alalla. Mitään vastakkainasettelua en halua, mutta perinteisiä rakenteita kannattaa aina vähän tökkiä, jotta ne saisi murrettua. Tällä hetkellä esimerkiksi tekoälyn voi sanoa olevan valkoinen länsimaalainen mies.”
Microsoftin Vesa Äyräs ja Sami Heino nostivat esityksessään Teams osallistavan oppimisen tukemisessa esiin näkökulmia, miten teknologian tehokkaasta käytöstä hyötyvät sekä opettajat että oppilaat. ”Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus hyvinvointiin ja oikeus päästä parhaimpaansa, ja datan avulla opettajat voivat ottaa paremmin huomioon yksilölliset tarpeet sekä erilaiset oppijat. Teknologian avulla on mahdollista lisätä myös saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta, mutta teknologia itsessään ei ole mitään, vaan se, miten sitä käytämme”, Äyräs ja Heino toteavat puheenvuorossaan.
Muuttuva koulu -seminaarista lähdettiin kotimatkalle mukana uusia ajatuksen ituja: Johda rohkeasti muutosta! Pistä rakenteet kuntoon! Pyydä apua! Kannusta kaikkia teknologian pariin ja ole itse esimerkkinä!
Muuttuva koulu -seminaarissa kuultiin myös seuraavat esitykset:
Hankepäällikkö Jukka Miettusen puheenvuoro Digione – Oppimisen uusi ekosysteemi. Voit lukea hankkeen etenemisestä hankkeesta lisää täältä https://www.digione.fi/
Seminaarin päätti Oppimisen palveluiden Markku Pelkosen puheenvuoro Tulevaisuustaidot #nyt. Artikkelin ohessa on myös videotallenne esityksestä.