Emotionaaliset tekijät kuten motivaatio, itsetunto sekä minäkuva voivat vaikuttaa matematiikan oppimiseen. Tärkeää tietoa oppilaan emotionaalisesta suhtautumisesta matematiikkaan voi antaa esimerkiksi se, miltä matematiikka oppilaasta tuntuu, uskooko oppilas oppivansa matematiikkaa ja miten hän suhtautuu tehtäviin ja toimii niiden parissa. Osa voi tarvita tukea emotionaalisten tekijöiden vahvistamiseen.
Matematiikan minäkäsityksellä tarkoitetaan yksilön käsitystä itsestään matematiikan oppijana. Minäpystyvyys taas kertoo, miten yksilö uskoo omiin kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa suoriutua tehtävistä. Jos minäpystyvyys on hyvä, oppilas jaksaa ponnistella haasteiden edessä, mikä johtaa parempaan suoriutumiseen. Minäpystyvyyden kokemus kasvaa onnistumisen kokemusten, kannustuksen ja realistisen palautteen myötä.
Mikäli oppilaalla on matematiikan oppimisvaikeuksia, hän hyötyy perustaitojen lisäksi emotionaalisten tekijöiden vahvistamisesta. Palautteen tehtävä on antaa oppilaalle tietoa tämän omista taidoista sekä auttaa näkemään edistyminen ja oppiminen harjoittelun myötä. Oppilasta tulee palkita sinnikkäästä ja yritteliäästä työskentelystä, ja hänelle on tärkeä asettaa yksilöllisiä, harjoittelun avulla saavutettavia tavoitteita. Niistä tulee keskustella oppilaan kanssa, ja harjoittelun vaikutus on tärkeää tehdä näkyväksi. Laskusujuvuusharjoittelussa voi asettaa pieniä tavoitteita harjoittelemalla tietyn lukualueen laskuja. Harjoittelun vaikutuksen voi tehdä näkyväksi Oivaltajan digiopetusaineistosta löytyvän Minun laskusujuvuuteni -liitteen avulla.
Oivaltajassa oppilas arvioi omaa toimintaansa sekä tuntemuksiaan ja vahvuuksiaan matematiikassa jaksojen lopun Minä ja matematiikka -itsearvioinnissa. Sen avulla opettaja saa käsityksen oppilaan kokemuksista matematiikassa. Tarvittaessa on hyvä ryhtyä pohtimaan keinoja, miten kokemuksia muokataan positiivisemmiksi ja näin ollen vahvistetaan oppilaan minäkäsitystä ja minäpystyvyyttä.
Iloa ja intoa matematiikan opiskeluun!