Sanasta ohjelmointi tulee ensimmäisenä mieleen ohjelmien kirjoittaminen jollakin ohjelmointikielellä eli koodaaminen. Usein unohdetaan, että ohjelmien kirjoittamisen lisäksi ohjelmointiin kuuluu vaiheita, jotka ovat oppimista ajatellen tärkeämpiä kuin jonkin ohjelmointikielen hallitseminen.
Sanasta ohjelmointi tulee ensimmäisenä mieleen ohjelmien kirjoittaminen jollakin ohjelmointikielellä eli koodaaminen. Usein unohdetaan, että ohjelmien kirjoittamisen lisäksi ohjelmointiin kuuluu vaiheita, jotka ovat oppimista ajatellen tärkeämpiä kuin jonkin ohjelmointikielen hallitseminen.
Ohjelmia käytetään erilaisten ongelmien ratkaisemiseen. Esimerkiksi pelin toteuttaminen pitää sisällään monia ongelmia. Ongelman ratkaiseminen ohjelman avulla vaatii huolellista ongelmaan perehtymistä. Oleellista on löytää vastaus seuraaviin kysymyksiin: Mikä on alkutilanne? Mitä halutaan lopputilanteeksi? Millaisiin pienempiin ratkaistavissa oleviin osiin ongelma voidaan jakaa? Hyviä työtapoja ongelmaan perehtymiseen alakoulussa ovat esimerkiksi yhdessä keskustelu sekä paperille piirtäminen.
Ohjelman suunnittelu edellyttää algoritmin käsitteen tuntemista. Alakoulussa algoritmeihin tutustuminen voidaan aloittaa toimintaohjeista, joiden käskyjä noudatetaan tarkasti ja järjestyksessä. On tärkeää ymmärtää, että tietokoneet toimivat vain niille annettujen ja niiden ymmärtämien käskyjen mukaisesti. Käskyjen antamista ja noudattamista kannattaa harjoitella valmiiksi annetuilla yksinkertaisilla käskyillä. Algoritmin käsitteen varmistuttua tutustutaan ohjelmissa käytettäviin rakenteisiin ja muihin käsitteisiin, kuten esimerkiksi toisto- ja ehtorakenne sekä muuttuja.
Suunnittelun jälkeen aletaan kirjoittaa ohjelmaa. Alakoulussa ohjelmoidaan graafisessa ohjelmointiympäristössä, kuten Scratch tai micro:bit. On tärkeää rohkaista oppilaita kokeilemaan ja tarjota kokemuksia siitä, miten eri ratkaisut vaikuttavat esimerkiksi laitteiden toimintaan. Tärkeintä on, että oppilaat innostuvat ohjelmoinnista!
Viimeisenä vaiheena on ohjelman testaus. Toimiiko ohjelma oikein vai pitääkö sitä vielä muuttaa? Ohjelmoinnissa virheiltä ei voida välttyä. Ohjelmoinnin harjoittelussa oleellista onkin, kuinka virheisiin suhtaudutaan. Ohjelma, joka toimii, mutta eri tavalla kuin alunperin piti, voi tuottaa hauskoja tuloksia. On palkitsevaa, kun lopputuloksena on yksin tai yhdessä tehty toimiva ohjelma. Ohjelmoinnissa virheistä voi todellakin oppia!
Ohjelmointi ohjaa luovaan ja loogiseen ajatteluun sekä kehittää ongelmanratkaisutaitoja. Tämä onkin ohjelmoinnin opettelun tärkeintä antia. Alakouluissa itse ohjelmointikielen opiskelu on sivuseikka. Kaikista ei tule – eikä tarvitsekaan tulla – ohjelmoijia. Kaikki kuitenkin tarvitsevat ongelmanratkaisutaitoja sekä ymmärrystä ympäröivästä maailmasta.
Markus Luoma ja Pirita Perälä
Markus Luoma on matemaattisten aineiden lehtori, kouluttaja ja oppikirjailija. Hän on yksi uuden alakoulun matemtiikan Oivaltaja-sarjan tekijöistä. Tällä hetkellä Markus opettaa Puropellon koulussa Turussa. Hän on myös toiminut kouluttajana esimerkiksi useissa MAOL ry:n koulutuksissa eri puolilla Suomea. Markus on ollut aikaisemmin tekemässä useita oppimateriaalisarjoja mm. Kerroin, Kantti ja Pii.
Pirita Perälä on luokanopettaja, tietotekniikan aineenopettaja ja oppikirjailija. Hän on yksi uuden alakoulun matemtiikan Oivaltaja-sarjan tekijöistä. Tällä hetkellä Pirita opettaa Wivi Lönnin koulussa Tampereella. Aikaisemmin hän on ollut tekijänä Tuhattaituri 3-6 uudistetussa versiossa ja tehnyt monipuolisesti niin sarjan painettuja kuin digitaalisiakin tuotteita. Pirita on myös ollut tekijänä Jyväskylän yliopistossa kehitetyssä oppimateriaalissa ”Linkki – Digitaalinen oppimateriaali tieto- ja viestintätekniikkaan”.