Jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella oppilaalla on oikeus kasvaa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Tässä oppilas tarvitsee jatkuvaa tukea sekä kokemusta siitä, että häntä kuunnellaan ja hänestä välitetään. Oppimisympäristön turvallisuus ja ilmapiiri vaikuttavat oppimiseen osin kykyjä vahvemmin.
Paras kasvualusta oppimiselle on vahva minäkuva, usko itseen oppijana. Nyky-yhteiskunnassa tarvitsemme entistä laaja-alaisempia taitoja yhteiskunnan jäsenyyteen kasvussa. Ratkaisevaa ei ole niinkään se, mitä opitaan vaan miten opitaan. Yhdessä oppimisella on entistä suurempi merkitys.
Opetussuunnitelman perusteiden 2014 laaja-alaisen osaamisen tavoitteilla on ylevä ja hyvä tarkoitus. Monesti tavoitealueet jäävät hieman pinnallisiksi sanoiksi ja käsitteiksi, joista itse oppilaalle ei avaudu niiden todellista merkitystä. Laaja-alainen osaaminen on tärkeää ottaa entistä vahvemmin ja jatkuvaksi osaksi arjen koulutyötä. Alla muutamia hyväksi koettuja arjen yksinkertaisia käytänteitä laaja-alaisen osaamisen vahvistamiseksi.
Aamujutuilla hyvinvointia kouluarkeen
Luokassani on jo vuosia ollut käytänteenä jutella aamunavaukseksi ”Aamujutut”. Niitä ilman ei päivä starttaa. Se, että opettaja kysyy mitä kuuluu, on aidosti kiinnostunut, myötäelää, kommentoi, jakaa omia kokemuksiaan, antaa tilaa tunteille, on todella tärkeää.
Luokkamme seinälle on kirjattuna eri tunnetiloja. Oppilaat ovat kirjoittaneet pyykkipoikiin omat nimensä ja aamu voi alkaa ennen aamujuttuja sillä, että aamun tunnetila laitetaan pyykkipojalla tietyn tunteen alle. Mikäli vallitsevan tunnetilan haluaa jakaa muille, siihen on aina mahdollisuus. Vapaaehtoisuus, läsnäolo ja kiireettömyys tuovat elämänläheisyyttä yhdessä oloon sekä lisäävät turvallisuutta. Kaikkien mielipiteet ja ajatukset ovat yhtä tärkeitä.
Pikkuhiljaa myös hiljaisemmat oppilaat uskaltautuvat kertomaan asioistaan, kun aikaa annetaan kiireettömästi ja myönteisessä ilmapiirissä.
Kuinka avaan laaja-alaisen osaamisen tavoitteet oppijalähtöisesti?
Opettajan on perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 mukaisesti avattava lukuvuosittain laaja-alaisen osaamisen tavoitteisto oppilaille. Olen kokenut tämän melko haastavaksi varsinkin pikkuoppilaille. Muutin osa-alueet oppijalähtöisiksi kysymyksiksi. Näistä kysymyksistä kehittyi mainioita yhteisöllisiä keskusteluja ja sain huomata, kuinka osa-alueiden säännöllinen avaaminen on hedelmällistä aivan pientenkin oppilaiden kanssa.
Laaja-alaista pohdintaa oppilaiden kanssa:
L1 ”MINÄ OPPIJANA”
• Miten opin parhaiten?
L2 ”ELÄMÄNI”
• Mikä on elämässäni tärkeintä?
• Mikä tuo iloa elämään?
L3 ”HYVINVOINTINI”
• Miten hoidan terveyttäni?
L4 ”MONIMUOTOISET TEKSTINI”
• Miten tuotan ja tulkitsen tietoa?
L5 ”MINÄ JA TVT”
• Mitä tvt-laitteita käytät oppimisen tukena ja miten?
L6 ”ELÄMÄÄ VARTEN”
• Mikä sinua kiinnostaa?
L7 ”OSALLISTUN JA VAIKUTAN”
• Uskallatko sanoa omia mielipiteitäsi?
• Missä asioissa oppilaat saavat vaikuttaa arjen koulutyössä?
Samojen kysymysten kautta olen avannut laaja-alaista osaamista vanhempainilloissa. Näin vanhemmat ovat saaneet mahdollisuuden jakaa ajatuksiaan vertaisryhmässä. Voimme entistä paremmin vaikuttaa lasten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, kun huoltajat ja koulu tekevät yhteistyötä.
Vahvuuskeskeistä oppimista ja onnistumista
Vahvuuskeskeinen oppiminen vaatii jatkuvaa harjoittelua. Luokassani on liikennevalomenetelmä monessa mukana. Oppilailla on laminoituna omat liikennevalovärit. Vahvuusviikot ja liikennevaloviikot ovat osa arkea. Liikennevaloviikkojen päivät alkavat sillä, että oppilaat valitsevat yhden henkilökohtaisen tavoitteen päivälle esim. ”Tänään kuuntelen tarkasti ohjeita”. Päivän jälkeen annetaan itselle tai luokkakaverille palautetta liikennevaloväreillä.
Viikon aikana kerätään vihreitä valoja. Ei myöskään säikähdetä punaisia valoja, koska ne osoittavat oppilaalle hienosti omia kehityshaasteita. Vahvuusviikolla annetaan innokkaasti vain vihreitä valoja itselle ja kavereille sekä iloitaan luokan monipuolisista taidoista.
Tuetaan lapsen luontaista kykyä ihmetellä
Olemmeko onnistuneet vahvistamaan lasten ja nuorten hyvinvointia sekä luomaan vahvaa perustaa oppilaiden elämänkouluun? Olemmeko onnistuneet edistämään uteliasta ja tutkivaa elämänasennetta, joka kantaa läpi koko elämän?
Äidinkieli ja kirjallisuus on upea eheyttävä oppiaine, joka on läsnä kaikessa oppimisessa. Tarvitaan myös oppimateriaalia, joka tukee perustaitojen oppimisen lisäksi lapsen luontaista ihmettelyä sekä ympäröivän maailman havainnointia.
Merja Kuosmanen
Merja Kuosmanen on luokanopettaja, opettajankouluttaja ja yksi Tarinoiden aapisen oppikirjailijoista.
Tutustu uuteen Tarinoiden aapiseen >