Oppiminen digiaikaan – painetun ja digitaalisen materiaalin vastakkainasettelusta oppimistapoihin ja -tyyleihin

Inka Hedman  22.1.2018

Sanomalehti Uusimaa järjesti Porvoossa 18.1.2018 Oppiminen digiaikaan –teemaillan, jossa keskityttiin oppimisen ja koulutuksen haasteisiin. Keskusteluissa nousivat esiin koulumaailman yhteiskunnalliset todelliset kipukohdat kuten syrjäytyminen, mutta tärkeänä asiana myös opettamisen haasteet digiaikana.

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen keskittyi puheessaan yhteiskunnan kehitykseen ja yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten vaikutukseen koulutuksessa. Suurin haaste koulutuksessa lienee yhteiskunnan jatkuva nopea muutos ja se, että emme vielä tänään tiedä, millaisia ammatteja tulevaisuudessa on. Tämä pakottaa yksilöitä oppimaan ja kehittymään jatkuvasti, ei ainoastaan koulussa, vaan läpi koko elämän.

Tämän päivän nuoret kasvavat globaalissa maailmassa, jossa edellä mainittu todellisuus on osa arkipäivää. Jotta tulevaisuuden haasteisiin osataan vastata tarvitaan luovuutta ja tähän meidän pitäisi koulumaailmassa ohjata. Muita keskeisiä taitoja jatkuvan kehityksen keskellä ovat empatia, sosiaalinen vuorovaikutus ja oppimisen oppiminen. Näitä taitoja lapset ja nuoret harjoittelevat niin varhaiskasvatuksessa kuin koulussa.

Sanomalehti Uusimaa järjesti Porvoo 2030 – Oppiminen digiaikaan teemaillan 18.01.2018. Tapahtuman paneelikeskustelussa teemana oli ” Mitä Porvoossa tulee tehdä, jotta olemme oppimistulosten vertailussa viidenparhaan kunnan joukossa vuonna 2030?”. Otavan Oppimisen palveluista paneelikeskusteluun osallistui kustannusjohtaja Teuvo Sankila.

On todennäköistä, että vuonna 2030 uudet teknologiset ratkaisut mahdollistavat opetustilanteissa menetelmiä, joita emme vielä osaa kuvitella osaksi arkipäivää. Jo nyt digitaalisten oppimateriaalien kehitys tukee yksilöllisiä oppimistapoja paljon monipuolisemmin, kuin mihin oppimateriaalit aikaisemmin ovat pystyneet. Keskiössä on kuitenkin edelleen sisältö. Digitaalisuus on työväline sisällön havainnollistamiseen, sisäistämiseen ja oppimiseen. Tämän päivän keskustelut digitaalisen ja painetun materiaalin vastakkainasettelusta muuttuvat pikkuhiljaa keskusteluksi oppimistavoista ja -tyyleistä.

Oppiminen digiaikaan -paneelikeskustelun aiheena oli “Mitä Porvoossa tulee tehdä, jotta olemme oppimistulosten vertailussa viiden parhaan kunnan joukossa vuonna 2030?”. Keskeisiksi puheenaiheiksi nousivat tämän päivän yhteiskunnallisista haasteista syrjäytyminen sekä opettajien digitaitojen vaihtelevuus.

Puhuttaessa syrjäytymisestä korostuivat syrjäytymisen riskien havaitseminen jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa sekä syrjäytymisen ennaltaehkäisemisen tärkeys. Oppilaan turvallinen kasvu niin koulussa kuin kotona, kannustus, innostaminen ja motivointi nousivat keskiöön: haasteet, onnistumiset ja kehut ruokkivat oppimista. Digitaalinen oppimateriaali tukee tätä ajatusta monella eri tapaa, esimerkiksi pelillisyyden ja suoran palautteen avulla.

Tosiasia on kuitenkin se, että kuntien resurssit eivät aina vastaa koulumaailman tarpeita. Paneelikeskustelussa ilmeni, että opettajat saavat digikoulutusta keskimäärin yhden päivän vuodessa, joten opettajien digiosaamisen kehittäminen on jäänyt pitkälti opettajien omalle vastuulle ja mielenkiinnon varaan.

Elämä on jatkuvaa oppimista. Rohkeus ja uteliaisuus auttavat meitä pysymään kehityksessä mukana.

  • Inka Hedman

    kustannuspäällikkö
    Ruotsinkieliset oppimateriaalit
    Otava Oppimisen palvelut