Korosta onnistumisia – näin kannustat lukiolaisia käyttämään suullista kielitaitoa

Koska suullisen kielitaidon harjoittelu on lisääntynyt lukio-opiskelussa, tulisi se huomioida entistä selkeämmin myös arvioinnissa. Ruotsin opettajat ja tekijämme Mikaela Friis ja Anssi Salonen kertovat, kuinka lisätä opiskelijoiden suullista aktiivisuutta oppitunneilla sekä toteuttaa suullisen kielitaidon arviointia käytännössä. Mukana esimerkkitehtäviä palautettavista suullisista tehtävistä.

Suullinen kielitaito on tärkeä osa vieraan kielen opiskelua. Hyvä suullinen kielitaito auttaa selviytymään erilaisista kielenkäyttötilanteista ja se on entistä tärkeämpi taito myös työelämässä. Kun suullinen kielitaito on kunnossa, myös muita kielitaidon osa-alueita on helpompi vahvistaa. Erityisesti puheen ymmärtäminen ja kirjoitelmien tekeminen on usein sujuvampaa, kun taustalla on vahva suullinen kielitaito.

Myös lukio-opiskelijat ovat sitä mieltä, että suullinen kielitaito on tärkeä kielitaidon osa-alue ja he kokevat sen harjoittelun erityisen motivoivana. Lukio-opiskelussa painotetaankin entistä voimakkaammin suullista kielitaitoa ja sen harjoittelua. Suulliset harjoitteet ovat tulleet kiinteäksi osaksi oppitunteja ja suullista kielitaitoa pyritään arvioimaan erilaisten tehtävien ja kokeiden avulla.

Suullisen osaamisen arvioinnissa korostuu viestinnällisyys

Koska suullisen kielitaidon harjoittelu on lisääntynyt lukio-opiskelussa, tulisi se huomioida entistä selkeämmin myös arvioinnissa. Lukion opetussuunnitelmakin pohjautuu laajaan tekstikäsitykseen ja sen vuoksi on perusteltua arvioida opiskelijan kielitaitoa monipuolisesti, myös puhutun tekstin perusteella.

Suullisen kielitaidon arvioinnissa korostuu erityisesti viestinnällisyys, jolloin tehtävistä saatavat pisteet voivat olla vastaavia kirjallisia tehtäviä korkeammat. Kurssiarvosana ei tästä huolimatta välttämättä vääristy, koska moniosaisissa kokeissa on aina tehtäviä, jotka arvioidaan ankarammin, esimerkiksi kielioppitehtävät ja monivalintatehtävät.

Suullisen kielitaidon arviointi kannattaa aloittaa pienin askelin, eikä kaikkia suullisia tuotoksia ole pakko arvioida pistein. Palautetta voi antaa luontevasti oppituntien aikana ja siinä kannattaa korostaa opiskelijan onnistumisia.

Tärkeintä on, että opiskelija rohkaistuisi puhumaan kieltä muiden kuullen, eikä pelkäisi liikaa kielioppi- tai ääntämisvirheiden tekemistä. Tässä kannustava ja rohkaiseva palautteenanto on avainasemassa.

Opiskelijoille olisi hyvä antaa vaihtoehtoisia tapoja osoittaa suullista kielitaitoaan. Suullisia tehtäviä voi esimerkiksi toteuttaa lyhyinä videoina tai äänitteinä, mikä on monelle opiskelijalle miellyttävämpi suoritustapa. Videointi myös lisää opetuksen monimediaisuutta ja parantaa opiskelijan monilukutaitoa.

Monia tapoja harjoittaa suullista kielitaitoa

On monia keinoja, joilla opettaja voi lisätä opiskelijoiden suullista aktiivisuutta oppitunneilla. Opettaja voi esimerkiksi ottaa tavaksi kysyä tunnin alun nimenhuudon yhteydessä jokaiselta opiskelijalta muutaman arkisen kysymyksen, kuten Vilken är din favoritårstid och varför? Vad är du bra på? Kysymykset voivat liittyä myös käsiteltävään aiheeseen: Kan du berätta tre saker om Sverige och svenskar? Myös tunnin lopuksi opiskelijoita voi pyytää kertomaan lyhyesti, mitä suunnitelmia heillä on esimerkiksi loppupäivälle tai viikonlopulle. Jos opiskelijat haluavat valmistautua jo etukäteen kysymyksiin, heille voi kertoa kurssin alussa kunkin oppitunnin kysymykset.

Ääntäminen on tärkeä osa suullista kielitaitoa. Sitä onkin syytä harjoitella oppitunneilla systemaattisesti ja kerraten, aivan kuten sanastoa ja kielioppiakin.

Tunnin voi esimerkiksi aloittaa yhteisellä ääntämisharjoituksella, joka toimii samalla hyvänä äänen avauksena lopputunnin harjoituksiin. Tunnin edetessä opettaja voi pyytää opiskelijoita antamaan lukunäytteitä ja antaa niistä välitöntä palautetta. Opiskelijat voivat myös pareittain tai pienissä ryhmissä lukea toisilleen lukunäytteitä ja antaa kavereille palautetta ääntämisestä. Epäselvissä tilanteissa opettajalta kannattaa kysyä neuvoa, jolloin oppiminen kohdentuu paremmin siihen, mikä on opiskelijoille hankalaa.

Suullisten tehtävien tekemisessä olisi hyvä edetä systemaattisesti: ohjatuista harjoituksista vapaampiin ja helpoista tehtävistä vaikeampiin. Vapaammissakin tehtävissä tulisi tehdä opiskelijoille selväksi, mihin niissä keskitytään. Laajemmat suulliset tehtävät tukevat hyvin myös kurssin kirjallista puolta, sillä opiskelija joutuu jäsentämään sanottavansa huolellisemmin ja miettimään esityksensä rakennetta tarkemmin.

Kotitehtäviksi annettaviin suullisiin tehtäviin olisi tärkeää antaa selkeät ohjeet ja riittävästi aikaa. Näin opiskelijoiden on helpompi lähteä niitä toteuttamaan. Ohjeet voi antaa esimerkiksi kurssin alussa ja ohjata opiskelijoita tehtävien tekemiseen kurssin kuluessa. Suullisten tehtävien huolellinen valmisteleminen vie opiskelijalta aikaa, joten kurssin aikana palautettavien muiden töiden määrää on hyvä karsia, mikä helpottaa myös opettajan urakkaa.

Lukion ruotsin Fokus-sarjan 6. kurssi keskittyy suullisen kielitaidon vahvistamiseen. Oppimateriaali tarjoaa runsaasti tukea erilaisten suullisten harjoitteiden tekemiseen ja kannustaa pohtimaan ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä. Opiskelijoille tärkeät teemat, kuten omat elintavat, ihmissuhteet, aikuistuminen ja tulevaisuus ovat harjoitusten keskiössä ja tekevät opiskelusta mielekästä.

Esimerkkejä kursseilla palautettavista suullisista tehtävistä

Kurssi 1

Kerro itsestäsi ja omasta elämästäsi ruotsiksi. Voit esimerkiksi kertoa perheestäsi, harrastuksistasi ja opiskelusuunnitelmistasi. Tehtävä palautetaan joko äänitteenä tai videona.

Aihepiireistä on helppo keskustella myös parin tai pienryhmän kanssa oppituntien aikana ja oppia samalla uusia asioita opiskelukavereista.

Kurssi 2

Kerro omin sanoin jostain kurssin keskeisestä aihepiiristä, kuten terveyden ja hyvinvoinnin tärkeydestä elämässäsi. Tehtävä palautetaan joko äänitteenä tai videona.

Tehtävää on syytä harjoitella opiskelijoiden kanssa, jotta he tietävät millaisia vastauksia ja perusteluita haetaan. On hyvä korostaa, että vastauksissa tulee käyttää kurssilla opittua sanastoa.

Tehtävän voi tehdä myös parin kanssa, jolloin toinen toimii haastattelijana. Näin mukaan saadaan myös vastavuoroisuutta ja reagointia.

Kurssi 3

Esittele jokin kurssin aiheisiin liittyvä ilmiö omasta näkökulmastasi. Voit kertoa esimerkiksi lempiartististasi, omasta kotikaupungistasi tai jostain suomenruotsalaisesta juhlapäivästä tai perinteestä. Tehtävä toteutetaan videona ja sen voi tehdä myös parin kanssa.

Opiskelijoille on hyvä korostaa, että puheessa tulisi olla kurssin aiheisiin liittyvää sanastoa ja tehtävässä arvioidaan ensisijaisesti suullista kielitaitoa. Tehtävien käsikirjoitukset voi tarkistaa ennen videoiden kuvaamista ja opiskelijat voivat varmistaa vaikeiden sanojen ääntämisen.

Omasta kotikaupungista tai mieluisista juhlapyhistä kertominen soveltuu myös pariharjoituksen pohjaksi, jolloin keskustelussa painottuvat ruotsalaiselle keskustelukulttuurille tyypilliset tavat ja fraasit.

Kurssi 4

Valmistele kantaaottava puhe valitsemastasi kurssin aihepiiristä. Puhe kuvataan videolle.

Opiskelijat voivat vaihtoehtoisesti keskustella valitsemastaan kurssin aiheesta parin kanssa. Tällöin kysymykset ja väittämät on syytä antaa etukäteen. Keskustelussa molempien osapuolten tulisi tuottaa yhtä paljon omaa puhetta, jotta tehtävä voidaan arvioida.

Kantaaottavan puheenvuoron kieliasun voi tarkistaa ennen videon kuvaamista ja vaikeiden sanojen ääntämistä on hyvä harjoitella.

Yksi mahdollisuus on myös pitää esitelmä aiheesta Islanti. Opiskelijat voivat valita itseään kiinnostavan islantilaisen henkilön tai ilmiön ja kertoa aiheesta koko luokalle tai pienemmälle ryhmälle. Samalla opiskelijat oppivat tärkeää kulttuuritietoutta.

Kurssi 5

Toteuta Video-CV. Kerro itsestäsi, koulutuksestasi, työkokemuksistasi ja harrastuksistasi omin sanoin videolle.

Vaihtoehtoisesti opiskelijat voivat tehdä parityönä työhaastattelutilanteen, jossa opiskelijat haastattelevat vuoron perään toisiaan.

Video-CV on tarpeellinen tehtävä siinäkin mielessä, että opiskelija voi käyttää videota oikeassa työnhakutilanteessa. CV:n kieliasu on hyvä tarkistaa ja korjata, ennen kuin opiskelija äänittää tehtävän. Vaikeiden sanojen ja varsinkin lukusanojen oikea ääntäminen on syytä harjoitella ennen videon kuvaamista.

Artikkelin kirjoittajat Anssi ja Mikaela ovat olleet tekemässä lukion ruotsin Fokus-sarjaamme.

  • Anssi Salonen

    Olen työskennellyt ruotsin opettajana kolmessa eri lukiossa jo yli 20 vuoden ajan. Opetan nyt Espoonlahden lukiossa eli Jyllassa. Kiinnostus työhön on säilynyt, kun olen saanut olla kehittämässä oppimateriaaleja ja päässyt testaamaan niitä sitten käytännössä. Palaute opiskelijoilta pitää tässä työssä mielen valppaana ja jalat tukevasti maassa.

  • Mikaela Friis

    Työskenneltyäni kymmenen vuotta ruotsin opettajana Turun normaalikoulussa siirryin elokuussa Turun klassilliseen lukioon. Työpaikka vaihtui, mutta rakkaus työhön säilyi. Työ opettajana on aina antanut enemmän kuin on ottanut. Nuorten ihmisten oppiminen ja innokkuus motivoi itseäänkin kehittymään.