Uuden oppilasryhmän kanssa opettaja haluaa tietysti tehdä aina parhaansa. Ekaluokkalaisten kanssa tekemistä riittää: oppilaiden lukutaitoa skannataan ja samalla rakennetaan uutta ryhmää toimivaksi.
Lukutaidon tasossa on suurta vaihtelua
Nykytutkimuksen valossa lukutaitoisia lapsia on luokassa 60–80 %. Se ei kerro kuitenkaan mitään siitä, kuinka hyvin he osaavat lukea. Vasta-alkajissakin voi olla niitä lapsia, jotka tunnistavat viisi kirjainta ja niitä, jotka jo yhdistelevät kirjaimia tavuiksi ja lyhyiksi sanoiksi. Opetusta täytyy siis arjessa eriyttää, jotta jokainen saa taitotasonsa mukaista uutta opeteltavaa.
Omassa opetustyössäni olen ryhmitellyt oppilaita lukutaitotason mukaisesti ensin karkeasti vasta-alkajiin ja lukijoihin. Vasta-alkajia ryhmittelen sen mukaan, miten he tunnistavat kirjaimia ja tavuja sekä yhdistävät äänteitä tavuiksi ja sanoiksi. Lapset etenevät ja kehittyvät omaa tahtiaan: toiset edistyvät nopeasti, kun tekniikka tulee tutuksi, ja toiset tarvitsevat enemmän toistoa ja treeniä. Painopiste vasta-alkajien kanssa on lukutaidon tekniikan harjoittelussa, toimitaan sitten äänne- tai kokosanamenetelmällä.
Lukutaitoisetkin olen jakanut mielessäni lasten taitotason mukaan sana-, virke- ja tarinatasoisiin lukijoihin. Lukutaidon tekniikan harjoittelun lisäksi tulee koko ajan miettiä myös luetun ymmärtämisen treeniä.
Parhaimmillaan jaottelen siis yksin lukutaitoa lukuisiin eri taitoryhmiin. Lisäksi tietysti kirjoittaminen, matematiikan osa-alueet, ryhmäytyminen, liikunta ja motoriikka… Tässä työssä vaaditaan eriyttämistä jokaisella osa-alueella!
Eriyttäminen tukee oppimista
Onneksi eriyttämiseen on keksitty monenlaisia ratkaisuja. Lukemista voi esimerkiksi harjoitella yhdessä samantasoisten lukijoiden kanssa myös ilman opettajaa. Tällaisesta yhdessä lukemisesta on tapana käyttää ilmaisua lukupiiri. Termiä on yleensä käytetty isompien oppilaiden tai aikuisten lukemisesta, mutta työtapa sopii mainiosti myös aloitteleville lukijoille. Tarkoitushan on lukea yhdessä ja jakaa ajatuksia, jotta lukeminen saa merkitystä. Sitähän vasta-alkajat erityisesti tarvitsevat!
Miten lukupiirit saa sujumaan?
Etenkin alkuopetuksessa rutiinien luominen on todella tärkeää. Ensin harjoitellaan yhdessä erilaisia työtapoja, ovat ne sitten vuorotellen toimimista, kuuntelijan roolissa olemista, tavu- ja sanalappujen käyttöä tai yhdessä pelaamista nopilla tai pelimerkeillä.
Pientenkin yksityiskohtien harjoitteluun työskentelytavoissa kannattaa panostaa. Kun oppilas tietää, mitä häneltä vaaditaan ja taitoa on harjoiteltu yhdessä, työskentely tuottaa suurta iloa ja luokkaan syntyy työrauha.
Työskentelyä oman taitotason mukaisesti
Kun on luotu hyvät rutiinit ja saatu työrauhaa luokkaan, voi opettaja keskittyä työskentelemään tuokion pienemmän oppilasryhmän kanssa. Tällainen lukupiirituokio opettajan kanssa voi olla lyhytkin. Muut oppilaat työskentelevät tuon ajan yksin, pareittain tai pienessä ryhmässä, mutta aina sovittujen ohjeiden mukaisesti.
Lukupiireissä harjoitellaan lukutaidon tason mukaisesti eri asioita, joita esimerkiksi aapisen eri teksteistä voi nostaa esiin. Tavutason lukijoilla se voi olla esimerkiksi alkutavun tunnistamista ja sanatason lukijoilla geminaatan harjoittelua. Virketasolla voidaan harjoitella vaikkapa kieltomuotoa ja tarinatasolla riimitöntä runoa.
Lukupiirivinkit Tarinoiden materiaaleista
Tarinoiden aapisen ja lukukirjan opettajan materiaaleissa ohjataan lukupiirityöskentelyyn kädestä pitäen. Opettajan oppaissa ja digiopetusaineistossa annetaan roppakaupalla työtapavinkkejä oppilaiden työskentelyyn vertaisryhmissä opettajan ohjatessa yhtä lukupiiriryhmää.
Olen pitänyt tällaista työskentelyä erittäin mielekkäänä. Viikon aikana ehtii aina olla jokaisen lukemisen taitotasoryhmän kanssa tuokion työskentelemässä ja jokaisen oppilaan lukemista ehtii kuunnella joka viikko ilman erityisjärjestelyjä. Se tuntuu luksukselta! Eriyttämisen avain on hyvin harjoitellut työskentelyrutiinit, jotta kaikki tietävät, mitä tekevät, kun työskennellään lukupiireissä.