Innokkaat kuutosluokkalaiset hyörivät Yli-Iin koulun Värkkäämössä. Suunnitteilla on muun muassa ranskanperunakone, kahviautomaatti, siivousrobotti ja kippaava sänky niille, joiden on vaikea päästä aamuisin ylös sängystä. Mitä ihmettä täällä oikein tapahtuu?
Kuutosluokkalaisten mukana Arjen automatisaatio -projektissa häärivät STEAM-tutorit Sari Sälevä, Emilia Hiltunen ja Ville Sillanpää. Starttipäivä on lopuillaan ja myös ne vastentahtoiset oppilaat on saatu innostumaan. Lapset saivat palkintonsa värkkäämisestä ja opettajien palkinto oli se, että oppilaat eivät millään malttaisi lopettaa.
– Alussa piti motivoida ja ryhmässä toimiminen vaati ohjausta, mutta viimeisetkin oppilaat syttyivät, kun tajusivat, että he pääsevät Värkkäämöön toteuttamaan suunnitelmansa, toteaa Sari itsekin innostuneena.
Ja kun innostus onnistutaan herättämään, oppilaiden luovuudella ei ole rajoja eikä kotiin haluaisi lähteä, kun on niin kivaa. Sellaista on STEAM.
Alku aina hankalaa
Sari, Emilia ja Ville päätyivät tutoreiksi kukin vähän eri reittiä. Ville on koulutukseltaan sekä biologian ja maantiedon opettaja että diplomi-insinööri, joten Värkkäämö-filosofia on tuntunut heti alusta asti omalta jutulta. Kuvaamataidon opettaja Sari puolestaan osallistui reilu vuosi sitten Microsoftin koulutukseen ja koki herätyksen siellä.
– Olin viisi päivää kesäkoulutuksessa ja opettelin Minecraftia, koodausta ja rakentelin legoja. Sen jälkeen olin innoissani ja näin valtavasti mahdollisuuksia.
Erityisopettaja Emilia vetää Yli-Iissä jopo-luokkaa ja STEAM-toimintatapa sopii jopo-ideologiaan loistavasti.
– Hurahdettiin oppilaiden kanssa uudenlaiseen tekemiseen yhdessä. On ollut ihan mieletöntä nähdä jopolaisten innostuminen ja voimaantuminen. Se on vahvistanut uskoa tähän juttuun.
Uusi pelottaa aina. Alkuun on siis siedettävä hieman epävarmuutta ja sitä tunnetta, että apua, en osaa. Mutta ainakin tämä kolmikko on sitä mieltä, että uskallus on kannattanut.
Tärkeintä on pedagogia
STEAM-ajattelussa ei ole unohdettu pedagogiaa eikä se ole tyhjänpäivästä puuhastelua. Matikan tunnilla voidaan suunnitella tulevaisuuden talo tai biologian tunnilla toimiva pienoismalli tuuligeneraattorista. Kun laskee unelmiensa talon seinäpinta-alaa tapettia varten tai ratkaisee oman tuuligeneraattorin toiminnan, niin aivoissa raksuttaa eri tavalla kuin työkirjaa tehdessä. Monille oppimisesta tulee mielekkäämpää, kun asiat ovat kiinni konkretiassa.
– Tylsääkin pitää kestää, mutta uusilla menetelmillä karttuvat monet hyödylliset taidot kuten rohkeus, luovuus ja itseohjautuvuus. Ja tietenkin tiimityö.
Tiimityötä vaaditaan opettajiltakin.
– Jokaisella meistä on omat vahvuutemme ja kun yhdistämme osaamisemme, niin se tuo työhön lisää mielekkyyttä. On vanha tapa ajatella, että opettajan on tehtävä työtään yksin, Sari toteaa.
Kolmikko muistuttaa myös, että kotitehtävien antaminen on edelleen sallittua. Esimerkiksi rutiinilaskuja voi tehdä kotona, kun taas laaja-alaisia taitoja kannattaa harjoittaa koulussa.
– Jotta uusi OPS ei jää vain puheen tasolle, niin uusia työtapoja pitää ottaa käyttöön, kolmikko huomauttaa. – Pitää antaa aikaa omaksua uusia työtapoja, mutta pitää myös vaatia.
Johanna Oris