Uusi lukiolaki tuli voimaan kuluvan lukuvuoden alussa (1.8.2019), mutta syksyllä 2021 voimaan astuva lukion uusi opetussuunnitelma tuo konkreettisia muutoksia opettajien ja opiskelijoiden työhön. Uudistukset ovat sekä teknisiä, mutta ennen kaikkea pedagogisia ja toiminnallisia. Samalla uusi lukiolaki tulee voimaan kokonaisuudessaan.
Mikä muuttuu uuden lukion opetussuunnitelman myötä?
Uudet säädökset korostavat oppiaineiden välistä yhteisyötä, opiskelijan huomioon ottamista yksilönä sekä koulujen velvollisuutta monipuoliseen verkostoitumiseen. Tämä ilmenee mm. velvollisuutena opiskelijan henkilökohtaiseen ohjaamiseen ja opiskelujen suunnitteluun sekä jatko-opiskelupaikkaa vailla jääneiden jälkiohjausvelvollisuutena. Verkostoitumisessa ja sidosryhmäyhteistyössä korostuvat erityisesti kansainvälisyys, yhteistyö korkeakoulujen kanssa sekä työelämä- ja yrittäjyysosaaminen.
LOPS21:n myötä oppiaineiden oppimäärä koostuu 1–3 opintopisteen laajuisista moduuleista, joista muodostetaan opintojaksoja joko ”sellaisenaan”, yhdistämällä saman oppiaineen moduuleja tai mikä hedelmällisintä, muodostamalla opintojakso yhdistämällä kahden tai useamman oppiaineen moduuleja.
Miten LOPS 2021 -työ etenee Tampereella?
Lukion opetussuunnitelman perusteet korostavat koulutuksen järjestäjän vapautta päättää mm. siitä, millaisia opintojaksoja opetussuunnitelmaan sisällytetään. Tampereen kaupungilla on kuusi nuorten opetussuunnitelman mukaista ”päivälukiota”, joissa on n. 3500 opiskelijaa. Aikuislukion tutkintotavoitteisten opiskelijoiden määrä on yli 500. Jokaisella kaupungin päivälukiolla on joko OKM:n myöntämä erityistehtävä tai koulutuksen järjestäjän päättämä opetussuunnitelmallinen painotus. Jo pelkästään näistä lähtökohdista opetussuunnitelmaprosessi (LOPS2021) on laaja, monimuotoinen ja samalla haastava.
Opetushallitus myönsi hakemuksesta LOPS-työhön valtionavustusta, mikä mahdollisti päätoimisen kehityspäällikön palkkaamisen vetämään ja koordinoimaan työskentelyä. LOPS-työtä tehdään vaiheittain kolmella tasolla. Yleisen osan yhteisiä sisältöjä on valmisteltu seudullisesti eli LOPS-työssä ovat mukana kaikki tamperelaiset lukiokoulutuksen järjestäjät ja kaupunkiseudun naapurikunnat. Tämä osuus saadaan päätökseen keväällä. Kukin koulutuksenjärjestäjä toki päättää itsenäisesti, sisällyttääkö se yhteisesti valmistellut sisällöt sellaisenaan opetussuunnitelmaansa.
Koulutuksenjärjestäjän taso koskee pelkästään Tamperetta, jolla on useita lukioita. Esim. oppiaineiden pakolliset sisällöt valmistellaan yhteisesti. Koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa keskiössä on koulujen ilme ja profiili, ”persoona”, mikä ilmenee varsinkin erityistehtävissä ja opetussuunnitelmallisissa painotuksissa.
LOPS-työn nykyvaiheessa keskeinen merkitys on ollut eri koulutuksenjärjestäjistä muodostetulla rakenneryhmällä ja pedaryhmällä. Rakenneryhmä on pohtinut millaisella jaksotuksella, opetustuokion pituudella ja tuntikaaviolla uutta opetussuunnitelmaa voitaisiin parhaiten toteuttaa. Pedaryhmä on nimensä mukaisesti arvioinut pedagogisia kysymyksiä ja digitalisaation mahdollisuuksia sekä samalla valmistellut yli 15 eri oppiaineita integroivaa opintojaksoa, jotka tukevat opetussuunnitelman perusteisiin sisältyviä laaja-alaisen osaamisen kokonaisuuksia. Ryhmien työn tulokset sovitettiin yhteen, ja linjaukset rakenteesta sekä opintojaksojen sisällyttämisestä vuotuiseen opintotarjontaan tehtiin maaliskuussa.
Tampereen seudulla alueellinen ja Tampere-kohtainen LOPS-työ saadaan päätökseen kevään aikana. Perusteet koulukohtaiselle LOPS-työlle on annettu, ja koulukohtaista työskentelyä käynnistellään. Sen painopiste on kuitenkin syksyssä 2020. Työskentelyn aikataulu on pitänyt, ja Tampereen Elinvoima- ja osaamislautakunnan on määrä saada kaupungin LOPS2021 päätettäväkseen tämän vuoden loppuun mennessä.
Lukioreformi ja sen keskiössä oleva opetussuunnitelmauudistus ei ehkä ole koulumaailman vallankumous, mutta se antaa aiempaa enemmän mahdollisuuksia oppiaineiden väliseen yhteistyöhön sekä profiloida koulua opetussuunnitelman keinoin. Sidosryhmäyhteistyön velvoittavuus tuo lukiokoulut aiempaa selvemmin mukaan eri yhteisöihin. Suuret lukiokoulutuksenjärjestäjät ovat jo aiemmin tehneet oma-aloitteisesti nyt lain tasolla velvoittavia tehtäviä, mutta uudistuksen myötä niiden status kasvaa. Keinovalikoima on myös runsaampi kuin koskaan.
Kirjoittaja:
Jorma Suonio
Lukiokoulutuksen johtaja
Tampereen kaupunki