Matematiikan arviointi on helppoa. Koe joka jakson jälkeen, päässälaskut, perustehtävät ja soveltavat, pisteet ylös ja numeroarvosanat todistukseen. Näinhän se on toiminut iät ja ajat. Oppikirjojen kokeet ovat varsin toimiva tapa mitata oppilaan suoriutumista niissä opetuksen tavoitteissa, jotka opetussuunnitelmassa lasketaan käsitteellisiin ja tiedonalakohtaisiin tavoitteisiin. On kuitenkin hyvä huomioida, että tämä ei ole matematiikan arvioinnin koko kuva.
Käsitteellisten ja tiedonalakohtaisten tavoitteiden lisäksi jokaisessa oppiaineessa on myös työskentelyyn liittyviä tavoitteita. Äidinkielessä työskentelyn taitoihin kuuluu esimerkiksi vuorovaikutus ja ympäristöopissa tutkimuksen suunnittelu. Matematiikassa puolestaan harjoitellaan tunnistamaan asioiden välisiä yhteyksiä, esittämään kysymyksiä, muodostamaan perusteltuja päätelmiä ja ratkaisemaan ongelmia. Kun opettaja antaa oppilaalle matematiikan arvosanaa, siihen lasketaan koemenestyksen lisäksi myös työskentely.
Muodostuuko puolet arvosanasta kokeista ja puolet työskentelystä vai voivatko oppilaan työskentelytaidot kenties nostaa tai laskea arvosanaa yhden numeron verran? Tähän opetussuunnitelma ei ota kantaa, mutta nyrkkisääntö on, että arvioinnissa tulisi painottua samat tavoitteet, joita painotetaan opetuksessa.
Tavoitteissa on vielä muutakin kuin tieto ja työskentely. Matematiikan ensimmäinen tavoite on pitää yllä oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä tukea myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta. Tämä tavoite ei vaikuta arvosanaan, vaan kuuluu formatiivisen arvioinnin alueelle. Sen osalta oppilaita ei aseteta paremmuusjärjestykseen vaan kannustetaan ja rohkaistaan. Tätä tavoitetta voisi tulkita myös siten, että oppilasta ei ole tarkoitus palkita ainoastaan oikeista vastauksista, vaan myös kantapään kautta oppimisesta. Erinomainen suoritus ansaitsee aina huomiota, mutta on tärkeää antaa tunnustusta myös sellaiselle oppilaalle, joka ponnistelee, ahkeroi ja ylittää itsensä saavuttaessaan seiskan.
Itseluottamus ja myönteinen minäkuva matematiikkaa kohtaan ei synny pelkästään koenumeroista, vaan pienistä, mutta huomion arvoisista onnistumisista, kouluarjen oivalluksista. Voimia kaikille opettajille kevään arviointityöhön.
Markus Packalén
Markus Packalén on teknoluokanopettaja Oulun Rajakylän koulusta sekä yksi Oivaltaja-sarjan tekijöistä. Hän on myös Innokas-verkoston kouluttaja ja työskentelee tällä hetkellä Qridissä arvioinnin ja koulutusviennin parissa. Aikaisemmin Markus on ollut tekijänä Tuhattaiturin Scratch-peliohjelmointimateriaalissa.