Yläkoulun äidinkieli ja kirjallisuus
Yläkoulun Särmä kertoo innostavasti, mikä äidinkielessä ja kirjallisuudessa on tärkeää. Särmä on aidosti digitaalinen sarja, jossa digimateriaalit tuovat monipuolisia mahdollisuuksia oppimiseen.
Opettajana pyrin siihen, että kirjallisuus ja kirjoittaminen olisivat itsestäänselvästi läsnä jokaisella tunnilla. Pienet, hauskat kirjoitusharjoitukset, ryhmässä kirjoittaminen ja säännölliset lukutuokiot madaltavat kynnystä lukemiseen ja kirjoittamiseen. Luku- ja kirjoitustaito kehittyvät käsi kädessä ja auttavat ymmärtämään kieltä, kulttuuria, toisia ihmisiä ja omaa elämää. Kirjat ja omat tekstit ruokkivat myös mielikuvitusta.
Opetan äidinkieltä ja kirjallisuutta sekä ilmaisutaitoa Aleksis Kiven peruskoulussa Helsingissä.
Toimittajana haluan painottaa Särmässä lähdekritiikkiä. Journalismin idea ei ole nuorille selvä, kaupalliset yhteistyöt ja valeuutiset vaativat uudenlaista valppautta. Opettajana taas haluan Särmässä vahvistaa kirjoittamisen osataitojen harjoittelua. Viime vuosina olen tehnyt opiskelijoiden kanssa osataitoihin liittyviä kokeiluja, joiden tuloksena aloin esimerkiksi opettaa erikseen päänäkökulman ja käsittelynäkökulmien valintaa. Tekstit paranivat heti.
Työskentelen toimittajana Helsingin Sanomissa ja opetan mediaa Kallion ilmaisutaidon lukiossa.
Opettajana haluan tehdä koulun tärkeimmästä aineesta kiinnostavan, vaikuttavan, ajatteluun haastavan ja hauskankin. Nuoret tarvitsevat selkeyttä äidinkielen ja kirjallisuuden opiskeluun mutta myös elämyksiä ja vuorovaikutusta. Hyvä oppimateriaali tarjoaa näitä kaikkia. Siksi olen mukana Särmässä. Koulun tärkein aine ansaitsee arvoisensa oppimateriaalin.
Päivisin opetan Helsingin medialukiossa.
Opettajana ja oppikirjailijana liputan moninaisuuden puolesta. Tuli oppilas sitten Kontulasta tai Kuala Lumpurista, haluan, että hän tuntee kuuluvansa joukkoon ja löytää oppimateriaalistakin myönteisiä ja monipuolisia samaistumisen kohteita. Peruskoulu on – ja sen pitää olla – kaikkien koulu.
Opetan äidinkieltä ja kirjallisuutta itähelsinkiläisellä Vartiokylän yläasteen koululla.
Olen opettanut äidinkieltä ja kirjallisuutta hämäläisnuorille vuodesta 1988. Nykyisin olen opettajana Riihimäellä Karan koulussa. Äikkä on vaativa oppiaine, jonka piiriin kuuluu koko ihmiselo. Yläkoulun Särmän luominen on kokeneelle opettajalle onnenpotku: loistavassa ryhmässä on auvoista tuottaa uutta materiaalia muidenkin iloksi.
Johtotähteni oppikirjailijana on, että opettaja ja jokainen oppilas voi tunnilla viihtyä, kokea onnistumisia ja hauskoja hetkiä paitsi toistensa myös oppi- ja harjoituskirjojen parissa.
Olen kotoisin Kuusamosta, josta elämä kuljetti minut opettamaan äidinkieltä ja kirjallisuutta Turun Luostarivuoren kouluun. Tahdon tuoda oppitunnille paljon erilaisia tekstejä, jotta oppilaat huomaavat, että oppiaineen eri osa-alueisiin törmää muuallakin kuin kirjan harjoituksissa. Ne elävät niin sanomalehdissä, erilaisissa käyttöohjeissa kuin Youtube-videoissakin.
Mielestäni tärkeintä ei ole pelkästään oppia huomaamaan yksittäisiä ilmiöitä vaan pohtia, miksi jokin asia tapahtuu, mistä se johtuu ja mihin se pyrkii. Hienointa on, jos vastaus löytyy ryhmän kanssa keskustellen. Ehkä lopputuloksena kaikki huomaavat, kuinka huikean kiinnostava eliö oma äidinkieli on.
Opettajaurani koostuu yhtä lailla S2-opetuksesta kuin äidinkielen opetuksesta peruskoulussa ja lukiossa. Nykyisin olen ammatiltani tietokirjailija ja toimittaja – molempia reittejä pitkin olen saattanut maailmaan useita S2-oppikirjoja.
Uskon vahvasti kommunikatiivisuuden merkitykseen kielen oppimisessa. Kieli ei elä ennen kuin sitä käytetään. Kynnys on tehtävä matalaksi, eikä rohkaista voi koskaan liikaa. Hauskuus ja ryhmätyö lisäävät oppimisen motivaatiota, ja siksi S2-harjoituskirjassa rohkaistaan luontevaan yhteistyöhön suomenkielisten oppilaiden kanssa – kielen rakenteen opiskelun ja sanaston kasvattamisen ohella.
Minua kiinnostaa ihmismielen kyky oppia ja sopeutua. Haluaisin löytää keinoja kannustaa nuoria sinnikkyyteen ja pitkäjänteisyyteen. Uskon vakaasti, että positiivinen palaute ja hyvä mieli omasta tekemisestä parantaa oppijan itsetuntoa, vaikka haasteita olisikin.
Olen lukion erityisopettajana Vantaalla.
Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana minulla on vahvana mielessäni kielenoppijoiden ja erityispedagogiikan näkökulmat. Olen opettanut S2-oppimäärää samanaikaisesti S1-oppimäärän kanssa sekä myös eriytettynä.
Hyvä oppimateriaali tukee opetusta ja on sellaista, että sen avulla jokainen oppilas pystyy parhaimpaansa. S2-näkökulmasta tämä tarkoittaa tukea sanaston kanssa sekä kielen rakenteen avaamista.
Opetan suomea äidinkielenä ja toisena kielenä Myllypuron peruskoulussa Helsingissä. Nykyiset oppilaani ovat 7.–10.-luokkalaisia. Aiemmin olen opettanut myös alakouluikäisiä.
Olen äidinkielen ja kirjallisuuden sekä S2:n opettaja Helsingistä. Työskentelen Oulunkylän yhteiskoulussa, jossa opetan sekä yläkoulussa että lukiossa. Olen myös mukana Äidinkielen opettajain liiton hallituksessa, sillä mielestäni on tärkeää olla vaikuttamassa oppiaineen asemaan.
S2:n ja äidinkielen sisällöistä sydäntäni lähellä on etenkin lukutaito ja sen kehittäminen. Lukutaito on avain yhteiskunnassa toimimiseen, ihmisenä kehittymiseen ja itsenäiseen elämään. Ketterä-oppikirjaa tehdessä olemmekin pohtineet paljon sitä, miten S2-oppilaan lukutaitoa tuetaan.