Tekoäly on tullut jäädäkseen. Miten opettajana tekoälyyn tulisi suhtautua, mitä siitä tulisi tietää ja miksi? Tekoälyn opettajataustaiset kouluttavat asiantuntijat Riikka Korosalmi ja Matti Lähtevänoja avaavat ajatuksiaan ja haastavat opettajia ottamaan tekoälyn osaksi opetustyötä opettajan hyvinvoinnin, mutta myös nuorten tulevaisuuden nimissä.
Vuoden 2023 biologian ja maantieteen opettajaksi valittu Riikka Korosalmi työskentelee biologian ja maantieteen opettajana Kuopion klassillisessa lukiossa, samassa opinahjossa, josta hän itse aikoinaan valmistui ylioppilaaksi. ”Tämä on minulle sellainen kotiinpaluu”, kun viran täältä joskus sain, Korosalmi kertoo.
Päätyönsä ohella hän työskentelee pedagogisena valmentajana Kuopion lukiotoimessa ja omassa yrityksessään pedagogisena kouluttajana erikoistuen myös kouluttamaan tekoälyteemaa.
Opettajakollegoita kouluttava Korosalmi kertoo opettajien kanssa työskentelyn olevan mieluisaa. Hän on aina ollut kiinnostunut uuden tekemisestä ja kehittämisestä. Tekoälyn pariin häntä veti kuitenkin erityisesti huoli opettajien ja opiskelijoiden jaksamisesta ja halu vaikuttaa heidän hyvinvointinsa edistämiseen.
”Minulla on ollut vahvana ideologiana opettajien ja opiskelijoiden hyvinvointinäkökulma. Lukiokentällä voidaan liian huonosti, niin opiskelijat kuin opettajatkin ja ajattelin, että jotakin pitäisi tehdä.”
Korosalmi painottaa, että opettajan työssä ihmisten kanssa työskentely ja pedagoginen osaaminen tulisi saada valjastettua tekoälyn avulla paremmin käyttöön runsaan mekaanisen työn tekemisen sijaan.
Yhdessä Korosalmen kanssa koulutuksia vetävä Matti Lähtevänoja on pitkän linjan ICT-osaaja. Jo nuoruusvuosinaan 80-luvulla ATK-kerhosta ja ABC 80 -tietokoneesta innostunut Lähtevänoja työskentelee lukion lehtorina ja Kuopion lukiotoimen ICT-koordinaattorina sekä pedagogisena valmentajana. Hän on niin ikään kiinnostunut siitä, millä tavalla tekoäly pystyy edesauttamaan oppimista. Pelkkä tekniikka edellä eteneminen ei kannata, vaan oleellisempaa on tarkastella sitä, miten tekoäly auttaa ihmistä toimimaan. Tekoälystä on oltava ihmiselle hyötyä.
Mutta miksi tekoälyä tulisi hyödyntää lukio-opetuksessa?
Ensimmäinen lähtökohta on Lähtevänojan mukaan se, että tekoäly ei enää katoa keskuudestamme.
”Jotkut opettajatkin saattavat ajatella, että kun vähän aikaa odotetaan, niin tämä katoaa tästä, mutta niin ei käy. Tekoäly on tullut jäädäkseen. Koulun pitää valmistaa opiskelijat ympäröivää maailmaa varten, jossa tekoäly on yhä läsnä. Tämän vuoksi on tärkeää tietää, miten tekoälyn kanssa tulee toimia ja mitä se on”, Lähtevänoja summaa.
Lähtevänojan mukaan tekoälystä on hyötyä eniten henkilölle, jolla on jo tietoa käsiteltävästä asiasta.
”Koulun tehtävä on puolestaan opettaa, mitä meidän pitää tietää, jotta voimme olla varmoja siitä, että se tieto, joka me tekoälyltä saamme, pitää paikkansa. Tekoäly pystyy antamaan erilaisia vaihtoehtoja ja nopeuttaa työn tekemistä, mutta sen käyttö vaatii pohjatietoa. Koulussa opitaan, miten poistaa ne vaihtoehdot, jotka ovat täysin järjettömiä”, Lähtevänoja muistuttaa.
Pahin skenaario on se, että jos koulussa ei opeteta tekoälyn käyttöä, tekoäly tekee sen.
”Koulun tehtävä on antaa pohjatietoa ja opettaa oppilaita käyttämään tekoälyä oikein. Tekoäly on yksi työväline muiden joukossa, kuten tietokonekin. Opettajien on otettava selvää, millaisessa roolissa tekoäly toimii, miten se toimii, millaisia tekoälyjä koulussa käytetään ja millaisia tekoälyjä maailmalla tulee vastaan. On tärkeää ymmärtää niin tekoälyn rajoitukset kuin hyödytkin”, Lähtevänoja sanoo.
Korosalmi on samoilla linjoilla. Opiskelijat tulevat joka tapauksessa käyttämään tekoälyä. Tekoäly kannattaa ottaa Korosalmen mukaan oppimisen tueksi. ”Opetetaan opiskelijoita käyttämään oikealla tavalla ja valmennetaan heitä siihen.”
Pedagogisessakin mielessä Lähtevänojan mukaan helpointa on opettaa uusia asioita nollasta. Jos on ennalta opittu sama asia väärin, niin sen poisoppiminen ja uuden oppiminen kestää kauemmin.
Tekoäly voi keventää opettajan työtä
Niin Korosalmi kuin Lähtevänojakin korostavat tekoälyn valtavaa potentiaalia opetustyössä. Korosalmi painottaa tekoälyn positiivisia puolia kuten tekoälyn mahdollisuuksia nopeuttaa merkittävästi työtä, mutta myöntää, että tekoäly tuli opettajien näkökulmasta haastavaan tilanteeseen. Monien uudistusten leimaamassa ajassa ja kuormittuneena voi olla vaikea ottaa uutta vastaan.
Tekoälyllä voidaan keventää merkittävästi omaa työtä ja Korosalmi on tekoälykouluttajana kohdannut myös kollegoita, jotka ovat innoissaan testanneet tekoälyä ja todenneet: Vitsi, mä voin tehdä sen näin!”
Miten opettaja voisi hyödyntää tekoälyä omassa työssään?
Korosalmi antaa esimerkiksi mahdollisuuden tehdä videoita nopeasti tekoälyn avulla. Esimerkkinä hän kertoo erään englanninopettajan antaneen tekoälylle otsikon, jonka perusteella tekoäly pystyi luomaan hetkessä eri tasoisia videoita, jolloin ne toimivat myös eriyttämisen välineenä.
Opiskelijaa voi houkuttaa huijaukseen tekoälyn helppous
Tekoälyyn liittyy kuitenkin myös riskejä. Opiskelijoiden kohdalla suurin sudenkuoppa liittyy Korosalmen mukaan siihen, että tekoälyä käytetään sääntöjen vastaisesti. Esimerkiksi omassa koulussaan opettaja pystyy Korosalmen mukaan paljonkin määrittelemään käytön sääntöjä. Tekoälyä saa käyttää lähteenä, mutta opiskelijan on kirjoitettava sen pohjalta aina oma teksti.
Jos on opiskelija, joka tekee kaikki tehtävät ChatGPT:llä ja menee sitten siihen yhteen kokeeseen, jolla on oikeasti jatkon kannalta merkitystä, eikä ole tehnyt tarvittavaa treeniä, se kostautuu Korosalmen mukaan väistämättä. Lukioikäisen opiskelijan on syytä jo kantaa vastuuta opiskelustaan.
”Onko se sitten maailman huonoin oppi, koska huijasin, enkä menestynytkään yo-kokeissa. Toki heille pitää puhua tuota asiaa myös auki, mutta itse kuitenkin uskon, että kaikki ovat lopulta itse vastuussa omasta oppimisestaan. Jos opiskelijat tekevät sen ratkaisun niissä aineissa, jotka kaikki kirjoittavat, se näkyy lopputuloksessa, onko huijattu vai ei”, Korosalmi pohtii.
Opiskelijoiden sudenkuoppana on hänen mukaansa yleisesti se äärimmäinen helppous, jolla tekoälyllä pystyy samaan vastaukset. Tekoälyyn kouluissa kuuluu Korosalmen mukaan kuitenkin paljon muutakin kuin se, että opiskelijat saattavat käyttää sitä väärin. Jos keskitytään vain siihen, miten paljastaa opiskelijan luvaton tekoälyn käyttö, ollaan hänen mukaansa jo hieman myöhässä ja väärällä polulla.
ChatGPT:n tultua opettajat Korosalmen mukaan hoksasivat nopeasti, että opiskelijat saattavat tehdä suoraan tehtäviä ChatGPT:llä. Mutta mitä opettajan tästä pitäisi ajatella ja miten toimia?
”Opettajalla menee järkyttävä aika siihen, kun hän tarkistaa, onko jokin tehtävä ChatGPT:n tekemä. Jos me jatkamme tätä, olemme valitettavasti myöhässä. Meillä ei myöskään ole mitään työkaluja, joilla selvittää satavarmasti, onko tehtävä tekoälyn tekemä vai ei.”
Siksi olisi Korosalmen mukaan hyvä miettiä, pitäisikö arvioinnin pikemminkin muuttua ja tulisiko tekoälyä tarkastella ihan toisesta kulmasta.
Tekoäly muokkaa opettajan roolia
Tekoälyn myötä opettajan rooli tulee väistämättä muuttumaan. Roolin muutoksen Korosalmi ottaa henkilökohtaisesti vastaan positiivisesti.
Hän kertoo nauttivansa sellaisista hetkistä, joissa hän saa olla enemmän opettajana kanssakulkijana kuin informaation välittäjänä ja näitä hetkiä myös tekoäly antaa mekaanisen työn vähentyessä.
”Aion jatkossa olla tsemppaamassa nuoria oppimisen polulla ja antamassa sitä palautetta, kehumassa ja välillä korjaamassa. Voin tehdä paljon sellaista, mikä on motivaation ja sitoutumisen kannalta mielettömän tärkeää. Monet tarvitsevat kontaktin ja sen turvallisen aikuisen ja pystyn opettajana keskittymään koko ajan enemmän siihen.”
Tekoäly on ollut läsnä arjessamme jo pitkään
Tekoäly tuli isosti esille ChatGPT:n kautta suurelle yleisölle, mutta tekoälyä on ollut hieman eri muodoissa erilaisissa sovelluksissa arjessamme jo verrattain pitkään.
”Se on sovelluksien ominaisuus ja eri laajuutena. Se voi olla pienesti älykellossa, jolloin se mittailee oman kehosi tilaa, muttei sen kummemmin jaa sitä tietoa, paitsi sinulle itsesi ja jonkun systeemin välille. Sitä on selaimissa. Kun kaksi ihmistä tekee hakuja, he saavat hieman eri tulokset. On robotti-imureita, ilman kuljettajaa ajavia autoja, Netflix ja Spotify ohjailevat suositusten kautta valintoja, uutisia tarjotaan kiinnostuksenkohteiden mukaan ja Office-systeemi kerää jatkuvasti tietoa”, Lähtevänoja antaa esimerkkejä.
Mistään uudesta ei siis ole kysymys, vaikka hype saikin uusia muotoja ChatGPT:n yleistyessä.
Opettaja – tutustu rohkeasti, kokeile ja kommunikoi
Niin Korosalmi kuin Lähtevänojakin kehottavat opettajia itse rohkeasti kokeilemaan tekoälyn käyttöä.
”Lähtisin itse käyttämään tekoälyä ja opettelisin jonkun niistä. Tekoäly ei ole tuote, vaan jotakin jota käytetään monen tuotteen pohjalla”, Korosalmi muistuttaa.
Hän kertoo, että kun opettajat ovat lähteneet testaamaan tekoälyä, ja sitä ei ole vain pidetty epämääräisenä ja hahmottamana asiana tuolla jossakin, ovat opettajat huomanneet tekoälyn voivan aidosti helpottaa omaa tekemistä ja hyvinvointia.
”Tutustu rohkeasti, kokeile ja kommunikoi”, rohkaisee Lähtevänoja. Ensimmäinen tekoälyyn liittyvä tunne saattaa olla hänen mukaansa usein pelko.
”Usein sanotaan, että älä laita sinne mitään, kaikki menee jonnekin ja mitään ei kannata tehdä ja laita kiinni se tietokone, kun se hyppää sinun päällesi. Ehkä liikaa on tullut sellaista pelottelua.”
Lähtevänoja kannustaa kokeilemaan ja hakemaan vaikka ruokareseptiä tekoälyä käyttäen. Käyttö voi olla hyvin arkista, eikä sen tarvitse liittyä suoraan edes työasioihin. Asiat voivat olla sellaisia, joista tietää jo jotakin etukäteen, olipa kyse sitten vaikka pyykinpesusta. Kaikkia asioita ei tarvitse hakukoneella hakea.
”Olisi tärkeää, että ei ajatella, että tämä on taas yksi lisäasia, vaan pohtia sitä, miten voi helpottaa omaa työtä ja vähentää sitä aikaa, mitä käyttäisi rutiiniasioiden tekemiseen ja käyttää aikaa johonkin tärkeämpään tekoälyn tehdessä rutiiniasiat nopeammin.”
Opettajille tukea tekoälyn käyttöön
Opettajien kohdalla Korosalmi pitää vakavampana uhkana sitä, että opettajia ei nyt koulutettaisi tekoälyn käyttöön.
”Moni pedagogisista uudistuksista on mennyt läpi sillä tavalla, että meillä on pedagoginen vapaus tehdä mitä vain ja miten vain ja hirveän moni kuitenkin tarvitsisi tarkempaa konkretiaa. Meillä on suuri määrä opettajia, jotka ovat jo valmiiksi kuormittuneita ja he tarvitsisivat enemmän tukea”, Korosalmi pohtii.
Korosalmen mukaan myös tietoturva ja tietosuoja laahaavat täydellisesti tekoälykehityksen perässä ja hänen mukaansa tässä on korkea säätelytarve EU-tasolle asti. Sääntelyä tarvittaisiin esimerkiksi siihen, millaista tietoa yritykset, jotka ovat tekoälysovellusten taustalla, saavat kerätä.
Tekoäly on datansa näköinen
Korosalmi ja Lähtevänoja muistuttavat, että tekoäly on aina datansa näköinen.
Tärkeintä on Lähtevänojan mukaan oppia ymmärtämään tekoälyn luonteen eli sen, että tekoäly toimii datansa varassa ja siksi se voi olla myös harhaanjohtavaa. Moni on lähestynyt tekoälyä siltä kannalta, että sen tuottama tieto voi olla harhaanjohtavaa, jonka vuoksi ei käytä sitä.
Sama asia pätee Lähtevänojan mukaan siihenkin, kun juttelemme usean ihmisen kanssa. Yhtä hyvin monet heistäkin voivat puhua puuta heinää. Tekoälyä voidaan käyttää tukiälynä, joka voi välillä kertoa vääriä tietoja, mutta toisaalta, hämmästyttävän paljon myös oikeaa tietoa.
Tekoälyn kanssa työskennellä on aina tärkeää muistaa, minkälaisen tekoälyn kanssa toimii, ja kuinka paljon tekoäly jakaa tietoa eteenpäin.
”On kehitetty aika paljon sellaisia, jotka toimivat vain yritysten sisällä, jolloin pystytään käsittelemään myös hieman arkaluontoisempia tietoja. Mutta pitää muistaa, että tekoäly oppii kaikesta, eli henkilökohtaisia tietoja ei kannata syöttää, eikä myöskään omia kuvia tai osoitetietoja.”
Lähtevänoja muistuttaa, että tekoäly pystyy tuottamaan myös varsin todentuntuisia kuvia ja videoita eli niin sanottuja deepfake- eli syväväärennösmediasisältöjä ja sitä voidaan käyttää myös informaatiovaikuttamisen välineenä. Videoita voidaan tehdä jopa henkilön omasta puheesta. Ukrainan sodastakin välitettiin videokuvaa pommitetusta sillasta, joka oli tällainen syväväärennös, mutta meni silti jopa mediassa nopeasti läpi.
Lähtevänojan mukaan tämänkin esimerkin pohjalta on aidosti pohdittava nyt sitä, että tekoäly otetaan yhdeksi välineeksi kouluissa, koska muuten emme pysty toimimaan muun maailman kanssa.
Välinettä itsessään on turha syyttää mistään. Lähtevänojan mukaan tekoälyn suhteen on tärkeää muistaa, kuka sitä käyttää ja mihin sitä hyödynnetään.
Tekoälystä on valtavan paljon hyötyä meille kaikille, vakuuttavat molemmat haastateltavat.
Alta löydät linkkejä Otavan tähtikiertueen tekoälykoulutuksessa käsiteltäviin sovelluksiin, joita voit hyödyntää opetuksesi rikastuttamiseksi:
https://playgroundai.com/ – Tekoälyä hyödyntävä kuvageneraattori
https://ai.invideo.io/login – Luo videoita tekoälyn avulla
https://elevenlabs.io/ – Tekstistä puheeksi tekoälyn avulla
https://aieducator.tools/?page=1 – Lista tekoälyä hyödyttävistä sovelluksista opettajille
Riikka Korosalmi ja Matti Lähtevänoja ovat mukana Otavan kevään 2024 tähtikiertueella ja kertovat toivotuissa tekoälykoulutuksissa eri paikkakunnilla, kuinka tekoälyä voidaan hyödyntää lukio-opetuksessa.