Viisi vinkkiä lukemisen tukemiseen Näin koulutat lukevan nuoren

Lukutunti. Valtaosa oppilaista istuu hiljaa kuka missäkin ja lukee romaaneja. Yksi oppilaista pitelee kirjaa kämmentensä välissä ja heittelee sitä ylös alas. Kirja ei aukea koko tunnin aikana.

Omassa kouluarjessani mietin päivittäin, mitä voin opettajana tehdä lukuinnon herättämiseksi. Oppikirjailijana pohdin, miten oppikirja voisi innostaa kirjojen pariin. Sehän meidän äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien tärkein tehtävä on – motivoida nuorta lukemaan.

Itselleni on kirkastunut viisi asiaa, joilla lukemista kannattaa tukea.

1. Luo lukemisen rutiini

Lukeminen ei saa olla harvinainen ja hankala urakka. Sen sijaan yritän tehdä siitä itsestäänselvää ja tavallista. Niinpä järjestän tunneille lukuaikaa. Samalla voin varmistaa, että nuori ymmärtää, mikä merkitys lukurauhalla on.

Tärkeintä on kuitenkin huomata, että lukeminen itsessään palkitsee, kunhan sille antaa säännöllisesti aikaa. Opettajan kannalta on mahtavaa, kun kirjaa kämmenissään pompotellut nuori lopulta eräällä tunnilla avaa sen, lukee muutaman sivun ja itselleenkin yllätykseksi kiinnostuu.

Kotona lukemisen rutiinin synnyttäminen on haastavampaa, sillä siellä kilpaileva viihde on vetovoimaista. On helppo unohtua pelaamaan koko illaksi tai jämähtää viikonlopuksi katselemaan Netflix-sarjoja. Luettavan kirjan täytyy olla oppilaan mielestä oikeasti kiinnostava ja vetovoimainen, jotta sille haluaa järjestää aikaa.

2. Anna vapaus valita

Sopiva haastavuustaso innostaa lukemaan, samoin itselle mieluinen aihe. Onkin parempi, että kukin lukee sitä, mikä itseä kiinnostaa ja mistä itselle jää innostunut olo.

Juuri tästä syystä uudessa yläkoulun Särmässä vinkataan nuortenkirjoja, tietokirjoja, genrekirjoja, klassikoita ja monenlaista muutakin. Onneksi kirjallisuuden laajalta kentältä löytyy takuuvarmasti jokaiselle jotain itseä kiinnostavaa.

Luokassa opettaja on Amorin apulainen, joka järjestää oppilaille pikatreffejä kirjan kanssa ja toivoo, että jonakin päivänä oppilas löytäisi sen oikean, kirjan joka sytyttää lukemiseen palon.

Oikean kirjan vinkkaaminen ei ole helppoa, eikä se aina todellakaan onnistu. Siihen tarvitaan myös onnea ja sattumaa. On myös tärkeää, ettei nuoren valitsemaa teosta väheksy. Lukukokemus voi olla nuorelle puhutteleva, vaikka kirja olisi kuinka lyhyt tai viihteellinen. Antaa lukea vaan!

Porttiteoria pätee lukemisessakin. Kun löytyy yksi juuri sopivasti kiinnostava kirja, se houkuttelee lukemaan muutakin. Orastavaa rakkautta lukemiseen ei kannata tukahduttaa liian vaikealla tai epäkiinnostavalla. Mutta kannattaa kannustaa laajentamaan repertuaaria.

3. Rajoita valintaa

Tämä ohje vaikuttaa pintapuolisesti olevan ristiriidassa edellisen kanssa, mutta ei se ole. Ihminen on siitä outo otus, että vaihtoehtojen paljous saattaa alkaa ahdistaa. Jos kahvilassa saa valita kolmesta leivoksesta, valinta on helppo, mutta jos leivoksia on kymmeniä, valinnasta tulee lähes mahdoton.

Opettaja voi auttaa oppilasta ja suositella kirjoja. On myös kätevää, että oppikirjassa on kirjaehdotuksia. Yläkoulun Särmän kirjavinkit tarjoavat aina tietyllä tavalla rajatun kattauksen kirjoja, joiden avulla valintaa voi rajata.

Se, että opettaja tai oppikirja rajoittavat valintaa, on palvelus oppilaalle. Oppilas saa tehtyä valinnan helpommin, ja samalla hän tulee lukeneeksi jotain erilaista ja laajentaneeksi lukutottumuksiaan.

Valinnan vaikeus ei koske vain niitä, jotka lukevat vähän. Se koskee jokaista, ainakin joskus. Yläkouluikään osuu parikin lukemisen kannalta tärkeää murrosvaihetta.

Paljon lukeva alakoululainen on ahminut Ellat, Soturikissat ja Potterit. Yläkouluun siirtyessä pitäisi löytää tie lasten hyllyiltä nuortenkirjojen ja YA-kirjojen pariin. Hiukan myöhemmin alkavat tuntua kiinnostavilta tositapahtumiin perustuvat kirjat, tietokirjat ja elämäkerrat. Hapuileva siirtyminen kohti aikuisten osastoa alkaa.

Paljonkin lukevasta voi yhtäkkiä tulla lukematon, jos sopivia kirjoja ei tunnu enää löytyvän. Silloinkin tarvitaan hyviä lukuvinkkejä. Eikä silti aina osu.

4. Anna lupa vaihtaa ja jättää kesken

On oikeastaan pieni ihme, jos kirja nappaa lukijan koukkuunsa heti ensimmäisistä sanoista lähtien. Yleensä kirja vaatii lukijalta hiukan sinnikkyyttä. Siihen sinnikkyyteen opettajan täytyy toki oppilasta kannustaa, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Jos kirja on alusta loppuun vastenmielinen, liian vaikea tai epäkiinnostava, ei sitä kannata lukea. Parempi vaihtoehto on etsiä toinen, itselle sopivampi teos.

Usein siihenkin pitää kannustaa. Jos kirja ei kerta kaikkiaan iske, vaihda toki. Vaihda ennen kuin lukuinto lakkaa. Pohditaan uudestaan, mikä sinua kiinnostaisi juuri nyt, tässä elämäntilanteessa ja tällä lukutaitotasolla.

Lukemisesta pitää jäädä hyvä fiilis. Sillä kun fiilis on hyvä, se tekee mieli jakaa.

5. Totuta puhumaan kirjallisuudesta

On jokaisen oppiaineen tehtävä opettaa oman tieteenalan kielenkäyttöön. Kirjoista puhuminen on vaikeaa ilman oikeaa sanastoa. Kirjoista myös saa enemmän irti, kun ymmärtää, miten lukeminen ja tekstin tulkitseminen tapahtuvat.

Uusi Yläkoulun Särmä opettaa kirjallisuuden peruskäsitteet systemaattisesti ja yksitellen. Lisäksi Särmä mallintaa lukutapahtumaa ja tekstin tulkitsemista konkreettisten esimerkkien avulla. Lukeminen ei ole mysteeri vaan ymmärryksen rakentamista tekstin vihjeiden perusteella.

Lukukokemus yhdistää, kun sen voi jakaa muiden kanssa. Netin kirjablogien ja instapostausten myötä kirjallisuuskeskustelu on tullut jokaisen oikeudeksi. Kuka tahansa saa ja voi sanoa, eivät pelkästään kriitikot.

Opettaja kannustaa kirjallisuuskeskusteluun, mutta myös oppikirjan kiva tehtävä voi innostaa jakamaan oman lukukokemuksen muiden kanssa. Instavinkit, kirjavideot  ja kirjapodcastit ovat arkipäivää, ja siksi ne on tuotu kirjallisuuden käsittelytapoihin myös uudessa yläkoulun Särmässä. Ehkä nuori löytää Särmän vinkkien avulla itselleen sopivan, uuden tavan keskustella kirjoista.

Lukemisiin!

 

Tutustu yläkoulun uuteen Särmään >

  • Reeta Aarnio

    Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Reeta Aarnio on yksi yläkoulun Särmä-sarjan tekijöistä. Häneltä on julkaistu viisi nuortenkirjaa, joista Virvatulen vartijat palkittiin 2011 LukuVarkaus -palkinnolla.