Miten hyvinvointi voi tukea ilmastonmuutoksen torjuntaa?

Lukion biologian Koralli-sarjan tekijä kertoo, millä keinoin jokainen voi parantaa omaa hyvinvointia ja torjua samalla ilmastonmuutosta.

Ympäristöahdistus ja erityisesti ilmastoahdistus leviää Suomen nuorten parissa. Nuorten ilmastokokous järjestettiin Helsingissä 2.3.2019. Nuorten Agenda 2030 on ilmastokokouksen julkilausuma, jonka toimenpideosa sisältää käytännönläheisiä keinoja. Tekemällä kestäviä valintoja jokainen voi edistää omaa ja muiden hyvinvointia ja torjua ilmastonmuutosta. Myös lukion biologian opetussuunnitelmassa ilmastonmuutos on huomioitu. Biologian Koralli-oppimateriaalisarjassa on ajankohtaista ilmastonmuutokseen liittyvää tietoa, joka auttaa opiskelijoita ymmärtämään asioiden tieteellisiä taustoja.

Kestävä ruokajärjestelmä

Yksi keino hyvinvoinnin edistämiseksi on siirtyminen mahdollisimman vähän luontoa kuormittavaan, kestävään ruokajärjestelmään. Monitieteisissä, Suomessa toteutettavissa pilottihankkeissa tutkitaan hiilen sitomista maaperään viljelyteknisin keinoin (Koralli 5: luku 15), http://www.carbontosoil.com/fi/facts.html. Tarkoitus on kääntää pyörä pyörimään vastakkaiseen suuntaan eli saada pellot sitomaan hiilidioksidia sen sijaan että ne toimisivat hiilen päästölähteinä.

Syömällä voi vaikuttaa

Suosimalla suomalaisille sopivaa Itämeren ruokavaliota ja kotimaista kausiruokaa voi edistää omaa hyvinvointia ja torjua ilmastonmuutosta. Riisipelloilta vapautuu ilmakehään huomattavia määriä kasvihuonekaasuja, esimerkiksi metaania, ja riisin kuljettaminen toiselta puolelta maapalloa lisää hiilidioksidipäästöjä. Monissa kouluissa ja kotitalouksissa riisiä onkin jo korvattu kotimaisella ohralla. Pohjoisilla alueilla kasvaneet marjat sisältävät arvokkaita polyfenoleja, joilla on lukuisia tutkimuksissa todettuja terveysvaikutuksia (Koralli 5: luku 15). Tuontihedelmien korvaaminen kotimaisilla marjoilla ja omenoilla lisää terveyttä. Punaisen lihan syöntiä vähentämällä metaanipäästöt ilmakehään pienenevät. Eläinproteiineja arvostava voi korvata lihaa vaikkapa kotimaisella järvikalalla tai Suomessa kasvatetulla hyönteisravinnolla (Koralli 5: luku 15).

Ilmastoystävällinen liikkuminen

Nuorten julkilausuman ajatus kaupunkien rakentamisesta niin, että autoilu vähenee ja päästöttömät liikkumistavat lisääntyvät, edistäisi terveyttä ja hyvinvointia. Kävelyä ja pyöräilyä helpottamalla pöly-, hiukkas- ja hiilidioksidipäästöt kaupunkien keskustoissa pienenisivät ja niiden aiheuttamat terveyshaitat vähenisivät. Koulu- tai työmatkat säännöllisesti pyöräilemällä verenpaine ja leposyke alenevat ja verenkierto tehostuu. Liikunnan avulla myös hyvän kolesterolin määrä lisääntyy. Liikkumattomuudesta aiheutuu yhteiskunnalle kustannuksia ja yksilöille pahoinvointia, sillä esimerkiksi liikalihavuus, diabetes ja mielenterveysongelmat lisääntyvät jatkuvasti (Koralli 4: luku 3, luku 6, luku 12). Liikkumattomuutta moni perustelee ajanpuutteella. Yhdistämällä kävelyn ja pyöräilyn koulu- ja työmatkoihin liikunnasta tulee osa normaalia elämänrytmiä. WHO:n kehittämän HEAT-menetelmän avulla kävelyn ja pyöräilyn edistämisellä kaupunkien keskustoissa voidaan saada aikaan miljoonaluokan taloudellisia säästöjä. HEAT-tutkimus on Suomessa tehty esimerkiksi Riihimäellä: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/102922/Ylikarppa_Minna.pdf?sequence=1&isAllowed=y Säästyvällä rahasummalla voitaisiin edelleen edistää lisää ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Hiilinielujen ja metsien merkitys hyvinvoinnille

Hiilinielujen kasvattaminen ja ylläpitäminen ovat tärkeää ilmastonmuutoksen torjuntaa ja myös yksi nuorten julkilausuman keskeinen asia. Suomessa metsät toimivat keskeisenä hiilinieluna (Koralli 2: luku 13). Juuri julkistettu raportti Suomen luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä on karua luettavaa. Suurin osa uhanlaisista lajeista on nimenomaan metsälajeja: https://www.ecobio.fi/suomen-lajien-uhanalaisuusarvio-2019/. Monimuotoinen metsä hoivaa mieltä ja kehoa. Metsä on suomalaisille tärkeä virkistys- ja rauhoittumispaikka. Tutkimusten mukaan luonnon läheisyys vähentää sairastuvuutta ja lisää onnellisuutta. Suojelemalla metsien hiilinieluja ja säilyttämällä vihreitä alueita kaupunkien keskustoissa voidaan merkittävällä tavalla lisätä hyvinvointia ja torjua ilmastonmuutosta.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Nuorten Agenda 2030 kehottaa kaikkia toimimaan, jotta muutokset saadaan aikaiseksi.

Kirsi Idänpirtti
Lukion biologian Koralli-sarjan oppikirjailija

Lukion biologian Koralli-sarjan tuotesivulle