Artikkelit

LOPS 2021: Näin vuorovaikutusosaaminen toteutuu lukion eri oppiaineissa

Vuorovaikutusosaaminen on yksi uuden lukion opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen osa-alueista. Yhdessä muiden laaja-alaisen osaamisen osa-alueiden kanssa sen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvua hyvinvoiviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi yksilöiksi.

Vuorovaikutusosaaminen käsittää mm. tunne- ja empatiataidot, sosiaaliset ja yhdessä oppimisen taidot sekä kielitietoisuuden ja rakentavan viestinnän taidot. Mutta miten vuorovaikutusosaaminen ja sen kehittäminen toteutuvat käytännössä lukio-opetuksessa, kun LOPS 2021 astuu voimaan? Kysyimme tätä LOPS 2021 -oppikirjailijoiltamme ja kokosimme heidän ajatuksiaan alle.

Suomen kieli ja kirjallisuus

 Suomen kielen ja kirjallisuuden LOPS 2021 -oppikirjailijamme kertovat, miten vuorovaikutusosaamisen taitoja kehitetään suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksessa uuden LOPSin myötä.

”Suomen kielessä ja kirjallisuudessa vuorovaikutusosaaminen tai pikemminkin sen kehittäminen on nähdäkseni aivan erityisen tärkeää. Vuorovaikutus on oppiaineen keskeisiä sisältöjä, sillä kielessä ja kirjallisuudessa on aina kyse kommunikaatiosta.”

”Vuorovaikutustaidot ovat suomen kielen ja kirjallisuuden keskeinen osa-alue. Vuorovaikutustaitoja opiskellaan sekä käytännön taitojen näkökulmasta että kartuttaen erilaisten tekstien analysointitaitoja.”

”Vuorovaikutusosaaminen on nostettu erikseen kahden pakollisen ja yhden valinnaisen moduulin pääaiheeksi – näissä moduuleissa vuorovaikutusosaaminen tietysti korostuu. Kuitenkin kaikissa suomen kielen opinnoissa työskennellään vuorovaikutusosaamisen parissa: esimerkiksi rakentavaa viestintää opitaan kirjoittamalla, empatia ja tunnetaidot taas näkyvät kirjallisuuden opetuksessa ja ryhmänä toimiminen sekä yhdessä oppiminen ovat perinteisestikin äidinkielen opinnoissa yleisiä työtapoja.”

Vieraat kielet

Vieraiden kielten LOPS 2021 -oppikirjailijamme kertovat omia näkemyksiään, miten vuorovaikutusosaamisen taidot on huomioitu uuden LOPSin mukaisessa kielten opetuksessa.

”Vuorovaikutusosaamisen käsittelyyn sopivaa materiaalia on erityisen vahvasti englannin moduuleissa yksi, kaksi ja kahdeksan. Toki vuorovaikutusosaamisen käsittelyyn sopivaa materiaalia on jokaisessa moduulissa, koska vieraan kielen oppiminen on nimenomaan monipuolista vuorovaikutusosaamisen lisäämistä. Kun puhutaan vuorovaikutusosaamisen pehmeimmistä taidoista, kuten sosiaalisista taidoista, tulee erityisesti mainita moduulit neljä ja seitsemän sekä myös kahdeksan, joissa pohditaan eettisiä kysymyksiä sekä paneudutaan tunne- ja empatiataitojen käsittelemiseen. Moduulissa kahdeksan on kaikkiin laaja-alaisen osaamisen osa-alueisiin sopivaa materiaalia, koska sen sisältö pohjautuu edellisten moduulien aihepiireihin.”

”Kieli on koko ajan vuorovaikutusta, eri kursseissa hieman eri painotukset: suullinen ja kirjallinen. Kehotetaan alusta asti käyttämään vähäistäkin kielitaitoa.”

”Kielten oppimateriaaleissa ja opiskelumenetelmissä vahvistetaan jatkuvasti vuorovaikutusosaamista, sillä opiskelu tapahtuu nimenomaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa.”

”Monipuolinen kielitaito mahdollistaa viestimisen kielellä kuin kielellä. Kielet avaavat kulttuurisia ovia ja mahdollistavat näin syvemmän ymmärryksen ja toiminnan kansainvälisessä viestimisessä.”

”Heti alusta otetaan käyttöön useita helppoja arkielämän fraaseja, joita käytetään eri tilanteissa. Tämä takaa opiskelijan itsevarmuuden.”

Fysiikka, kemia ja biologia

LOPS 2021 -oppikirjailijamme kertovat, miten vuorovaikutusosaamisen taitoja edistetään fysiikan, kemian ja biologian opetuksessa uuden LOPSin myötä.

”Fysiikka kokeellisena luonnontieteenä tarjoilee erittäin hyvin yhteistyökykyä ja ryhmässä työskentely vahvistaa opiskelijan vuorovaikutustaitoja, sosiaalisia taitoja sekä erityisesti yhdessä oppimisen taitoja. Käsitteellinen fysiikka harjoituttaa opiskelijan viestintätaitoja ja kielellistä kehittymistä. Enenevässä määrin fysiikan opiskelussa vaaditaan kielellistä ilmaisua matemaattisen ilmaisun lisäksi. Fysiikka tarjoilee monipuolisesti viestinnän taitojen kehittymistä opiskelijalle.”

”Vuorovaikutusosaaminen toteutuu fysiikassa erityisesti kokeellisessa työskentelyssä, joka tapahtuu yleensä parityöskentelynä tai pienissä ryhmissä.”

”Kokeellisen kemian työt tehdään ryhmissä, jolloin vuorovaikutusosaaminen korostuu. Lisäksi opiskelijat voivat opiskella pienryhmissä ja harjoitella opiskeltavaan asiaan liittyviä tehtäviä yhdessä.”

”Biologian opetuksessa syntyy paljon tilanteita, joissa vuorovaikutusosaamista kehitetään – esim. pari- ja ryhmätöissä laborointien ja muiden toiminnallisten tehtävien muodossa koulussa ja koulun ulkopuolella eri projektien yhteydessä.”

Psykologia, historia ja yhteiskuntaoppi

LOPS 2021 -oppikirjailijamme kertovat omia ajatuksiaan siitä, miten vuorovaikutusosaamisen taidot on huomioitu psykologian sekä historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa uuden LOPSin myötä.

”Ihminen ryhmän jäsenenä monikulttuurisessa maailmassa kattaa sekä ryhmässä toimimisen taitoja että ymmärrystä kulttuurin vaikutuksista yksilöihin. Psykologian opiskelussa mm. ykköskurssi ja viides kurssi sisältävät tästä teoreettista tietoa, jota opiskelija voi soveltaa omassa elämänpiirissään.”

”Historiallinen empatia ja toisen asemaan asettumien ovat tästä esimerkkejä. Yhteiskuntaopissa aktiivinen kansalainen perustuu lähes pääosin juuri vaikuttamiseen.”