Kahdeksan vinkkiä ryhmäyttämiseen

Joka ope tietää, että uusi porukka pitää ryhmäyttää. Myös uuden kouluvuoden alussa kannattaa tutunkin oppilasjoukon kanssa tehdä erilaisia ryhmäyttämisharjoituksia. Oppilaiden ryhmätaitoja on syytä ylläpitää koko vuoden erilaisin pienin harjoituksin. Kun yhteishenki paranee, jäävät monet riidat ja hakaukset kokematta ja kaikki viihtyvät paremmin!

Oppilaiden näkökulmasta ryhmäyttämisharjoituksen tulee tuntua mukavalta leikiltä, hauskanpidolta, kisailulta, eli kaiken kaikkiaan toivotulta välipalalta opetuksen lomassa. Jos harjoitus on pakkopullaa joko opelle tai oppilaille, se kannattaa jättää suosiolla väliin ja valita tilalle jokin toinen harjoitus.

Tässä muistin virkistykseksi muutamia hyväksi koettuja ryhmäyttämisharjoituksia, joita me aapisen tekijäryhmässä olemme käyttäneet, vaikka emme suinkaan kaikkia itse keksineet.

1. Minä pidän – nimi ja mieltymykset tutuksi

Oppilaat kulkevat vapaasti luokassa musiikin soidessa. Kun musiikki katkeaa, pysähdytään niille sijoilleen. Tehtävänä on kertoa lähimmälle henkilölle itsestään määrätty asia aina saman kaavan mukaan ”Hei olen Mika ja olen/pidän…”. Jos oppilaat ovat tuttuja, nimen esittelyä ei tietenkään tarvita.

Esiteltäviä asioita voivat olla: sukunimi, ikä, syntymäpäivä /-kuukausi, lempipiruoka, lempiväri, lempieläin…

Joka kerralla on kerrottava itsestään uudelle henkilölle.

2. Kuka puuttuu – muista nimet

Samoin kuin edellä oppilaat kulkevat vapaasti luokassa musiikin soidessa. Kun musiikki katkeaa, kaikki kyyristyvät toisista erillään ja sulkevat silmänsä. Opettaja peittää ison kankaan alle yhden tai kaksi oppilasta. Opettajan merkistä muut saavat nousta ylös ja arvata kuka tai ketkä ovat peitettynä.

3. Erilaiset jonot – järjestäytyminen yhteistyössä

Tarkoitus saada lapset rohkeasti liikkeelle ja helppoon lähikontaktiin muiden kanssa.

Tehdään jonot joko 4–6 hengen ryhmissä tai jaetaan luokka kahteen osaan.

Erilaisia jonon muodostamisen kriteerejä: pituusjärjestys, hiusten värisävy, sisarusten / lemmikkien lukumäärä, syntymäkuukausi, syntymäpäivän päivämäärä, etunimen / sukunimen alkukirjain, oman katuosoitteen numeron perusteella, jne.

Haasteellisemman harjoituksesta saa, jos se täytyy tehdä täysin äänettömästi.

4. Aamutervehdys ja -jumppa yhdessä

Ensiksi tervehditään toisia kättelemällä ja silmiin katsomalla (ja sanotaan oma nimi). Jatketaan kunnes kaikki ovat ehtineet tervehtiä kaikkia. Seuraava kierros tehdään samoin, mutta tervehtimistapa muuttuu: otetaan (nätisti) kiinni olkapäästä, kyynärpäästä, polvesta, nilkasta, korvasta… Sopii myös vaihtuvaksi aamuiseksi rutiiniksi.

5. Arvaa ketä minä tarkoitan – huomaa luokkatoverisi

Tarkoituksena on saada jokainen oppilas tuntemaan itsensä tärkeäksi ja huomatuksi myönteisellä tavalla.

Ohje oppilaille: Mene sen luokse, kenestä annan vihjeen, ja kun vihje tarkentuu, voit vaihtaa oppilasta. Kosketa vihjeeseen sopivaa oppilasta sormenpäällä ja pidä sormesi paikallaan, kunnes annetaan uusi ohje. 

Ohje opelle: Pidä kirjaa, keistä olet antanut vihjeet, toista leikkiä viikon varrella eri oppitunneilla niin usein, että kaikki luokan oppilaat tulevat valituiksi, aina vähintään kaksi kerrallaan. Vihjeiksi sopivat esim. vaatetus, hiukset ja etunimen kirjaimet, aluksi epämääräisempiä vihjeitä loppua kohti tarkentuen, ”tällä oppilaalla on jotain sinistä, … (ja edellyttäen että oppilasjoukko tuntee kaikki nimeltä) hänen nimensä alkaa J-kirjaimella … nimen viimeinen kirjain on s.”

6. Leijuva höyhen – yhteistyötä ja luottamusta

Jaetaan jokaiselle oppilaalle höyhen. Oppilaat liikkuvat vapaasti tilassa. Oppilas yrittää puhaltamalla pitää höyhentä ilmassa leijumassa. Kun se sujuu, siirrytään parityöhön, jossa pari yrittää pitää yhteistä höyhentä ilmassa. Kasvatetaan ryhmää oppilas kerrallaan. Vaikein harjoitus voidaan tehdä niin, että ryhmä päättää jokaiselle oppilaalle paikan, jonka jälkeen joko toista tai kumpaakaan jalkaa ei saa liikuttaa. Näin reunoilla olevien oppilaiden tehtäväksi jää puhaltamalla liikuttaa höyhentä keskemmälle.

7. Läpsy – nopeaa reagointia ja nimet tutuksi

Ollaan piirissä. Keskellä oleva lähestyy yhtä piirissä olijaa koskettaakseen häntä esim. taitetulla sanomalehdellä, pehmopallolla, käsinukella tms. Pelastaakseen itsensä kohteen täytyy ehtiä sanoa toisen piirissä olijan nimi. Ja tätä läppäisijän täytyy yrittää ehtiä läppäistä ennen kuin uusi nimi taas sanotaan. Leikki on opettajallekin hyvä nimien opetteluleikki – kannattaa ryhtyä läppääjäksi.

8. Kenen vaari on presidentti? – nopeaa reagointia ja nimet tutuksi

Oppilaat seisovat piirissä. Yksi oppilas tulee piirin keskelle. Hän kysyy valitsemaltaan oppilaaltaan minkä tahansa yksinkertaisen kysymyksen (kenen kanssa leikit välitunnilla, ketkä syövät jäätelöä, kuka kävi eilen uimassa järvessä). Tehtävänä on vastata aina kahden luokkakaverin nimi. Kun oppilaat kuulevat oman nimensä, heidän pitää vaihtaa keskenään paikkaa. Keskellä ollut oppilas yrittää päästä jommankumman paikalle. Oppilas, joka jää ilman paikkaa piirissä, tulee keskelle esittämään seuraavan kysymyksen.

Leikin aluksi kannattaa yhdessä keksiä erilaisia sopivia kysymyksiä.

  • Kati Solastie

    KM Kati Solastie on luokanopettaja ja yksi Seikkailujen aapisen tekijöistä. Solastie on ollut mukana laatimassa alakoulun oppimateriaaleja 1990-luvun lopulta lähtien.