Ammattikirjoittajat paljastavat omat niksinsä

Eeva Lahdenmäki  28.3.2018

Äidinkielen ja kirjallisuuden Särmä-sarjan perinteinen koulutuspäivä järjestettiin 24.3.2018. Runsas joukko opettajia kuuli mielenkiintoista asiaa ja sai hyviä vinkkejä opetukseen. Käsikirjoittaja Anna Dahlman ja toimittaja Sonja Saarikoski keskustelivat siitä, millaista on kirjoittaminen vuonna 2018. Heitä haastatteli oppikirjailija, toimittaja Tuomas Kaseva. Dahlman ja Saarikoski kertoivat, mitä kaikkea tapahtuu ennen kuin juttu – esimerkiksi tv-sarjan sketsi tai aikakauslehden juttu – valmistuu.

Hyvä teksti kirjoitetaan yhdessä

Toimittaja Sonja Saarikoski kertoi, miten syntyi Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä julkaistu juttu, jota varten hän vietti viikon Hämeenlinnan naisvankilassa. Viikon aikana Saarikoski kirjasi tapahtumia yli kolme täyttä vihkoa ja nauhoitti tuntikausia haastattelunauhoja. Materiaalia kertyi niin paljon, että aineistosta olisi voinut koota hyvin monenlaisen tekstin.

Laajan tekstin rakentamiseen Saarikoski sai apua ja kommentteja editoijalta. Editoija esimerkiksi ehdotti, ettei kirjoittaja vielä jutun alussa “tietäisi” lukijaa enempää. Hän neuvoi johdattamaan lukijan tilanteeseen elokuvaohjaajan kameran tavoin ja kertomaan asioita vähitellen. Tällaiset konkreettiset ehdotukset ovat Saarikosken mukaan kirjoittajalle arvokkaita.

“Viinapäivä”-sketsin tekemisen vaiheet

Käsikirjoittaja Anna Dahlman puolestaan valotti, mitä kaikkea oli tapahtunut, ennen kuin syntyi “Viinapäivä”-sketsi, jota on YouTubessa katsottu yli 1,7 miljoonaa kertaa ja joka on palkittu Vuoden 2015 raittiustekona. Sketsin ytimessä on roolien kääntäminen ylösalaisin: lasten karkkipäivä vaihdetaan aikuisten viinapäiväksi, ja kaupassa lapset nuhtelevat hyllyjen välissä kiukuttelevia vanhempiaan.

Sekä Dahlman että Saarikoski korostivat, ettei teksti valmistu yksin. Esimerkiksi “Viinapäivä”-sketsin idea oli alun perin Joonas Nordmanin, ja käsikirjoituksen tekoon osallistui Dahlmanin lisäksi myös Niina Lahtinen. Dahlmanin mukaan kaikki maailman suositut komediat kirjoitetaan yhdessä. Komediaa kirjoittaessa työryhmä muodostaa ensimmäisen yleisön, jolla vitsejä testataan. Palaute on välitöntä: ”Minua jokin asia voi naurattaa, mutta jos viisi muuta ovat hiljaa, ei vitsi luultavasti toimi”, Dahlman kuvasi.

Ammattikirjoittajien niksit

Tyhjän paperin kammo on tuttu myös ammattikirjoittajalle, kertoivat Dahlman ja Saarikoski. Kirjoittamisen esteistä pääsee kuitenkin eteenpäin. Nämä kirjoittamisniksit toimivat myös äidinkielen opetuksessa.

Näin kuuluvat Sonja Saarikosken vinkit:
1) Valitse aihe, joka kiinnostaa – se saa olla naiivi tai banaali.
2) Määritä aikainen deadline – esimerkiksi pari päivää ennen varsinaista deadlinea.
3) Etsi lukija, johon voit luottaa – hän osaa antaa rehellistä palautetta, mutta tiedät hänen olevan sinun puolellasi.

Anna Dahlman ohjaa kirjoittajaa näin:
1) Kirjoita tosi paljon ja kaikkea mahdollista – vain näin voit löytää oma äänesi.
2) Tarkkaile ja havainnoi – imitoi mieluummin elämää kuin toisten tekstejä.
3) Riko säännöt ajattelemalla anarkistisesti – rakkaus kirjoittamiseen ei löydy, jos ajattelee liikaa sääntöjä.

Äidinkielen ja kirjallisuuden Särmä-sarja tukee kirjoittamisen opetusta sekä yläkoulussa että lukiossa.
Tutustu yläkoulun Särmään
Tutustu lukion Särmään

  • Eeva Lahdenmäki

    Kustannuspäällikkö
    Humanistiset aineet
    Otava Oppimisen palvelut

     

Uusimmat artikkelit
Uusimmat uutiset
Opetusvinkit