Uutta Murros-sarjaa tehdessään oppikirjailijat Eenariina Hämäläinen, Antti Kilpijärvi, Antti Kohi, Aapeli Kähkönen ja Saara Mäkelä ovat olleet monella tavalla uuden edessä. Koska sarja on ensimmäinen uusi yläkoulun historian sarja vuosiin, heidän oli otettava huomioon paitsi uusin tieteenalan tutkimus myös koulujen arjen muuttuneet haasteet. Ryhmä asetti itselleen kunnianhimoisen tavoitteen: he halusivat luoda modernin sarjan, joka vastaa nykyopetuksen tarpeisiin, mutta kunnioittaa oppiaineen perusolemusta ja ydintä. Millaisia ajatuksia kirjailijoilla on nyt, kun sarjan ensimmäinen osa julkaistaan?
“Olen ylpeä siitä, että uskalsimme kirjoittaa aidosti uudenlaisen kirjasarjan. Haastoimme jatkuvasti totuttuja latuja ja pohdimme, mitä oppilas aidosti tarvitsee ymmärtääkseen maailmaa”, Antti Kohi summaa ajatuksiaan. “Olemme onnistuneet yhdistämään Murroksessa monta tärkeää asiaa toimivaksi kokonaisuudeksi.” Myös Eenariina Hämäläinen on ylpeä lopputuloksesta. “Murros on aidosti tässä ajassa kiinni oleva sarja, joka huomioi inhimillisen moninaisuuden ja uusimman historiantutkimuksen näkökulmat”, hän toteaa.
Historian oppiaineen ytimessä ovat historian taidot, jotka Murroksessa ovat oppimisen keskiössä. “Olen ylpeä siitä, miten hyvin historian taidot on Murroksessa huomioitu”, iloitsee Saara Mäkelä.“Tehtäviä ja alkuperäislähteitä taitojen harjoittelemiseen on paljon niin oppikirjassa kuin opettajan materiaalissakin.”
Yksi haastavimmista taidoista opettaa on historiallinen empatia. Siihen Murroksessa on tartuttu tuomalla entistä laajemmin esiin erilaisten ihmisryhmien näkökulmia. “Olemme nostaneet tarkasteluun esimerkiksi vähemmistöjä ja arkielämän teemoja, jotka on perinteisesti oppikirjoissa sivuutettu. Olemme miettineet myös tarkkaan, miten ja millaisissa rooleissa ihmiset esitetään” Eenariina Hämäläinen listaa. Antti Kilpijärvi tiivistää ajatuksen: “Murros antaa äänen myös niille, joita on syrjitty ja yritetty vaientaa.”
Oppikirjailijoille on tärkeää, että uusi sarja tukee myös kaikkien oppilaiden oppimista. “Murroksessa on tehty paljon työtä, jotta eritasoiset oppijat oppisivat. Myös opettajan tueksi on paljon materiaalia”, Saara Mäkelä toteaa. Aapeli Kähkönen jatkaa: “Murros antaa jotakin jokaiselle opettajalle ja oppilaalle.” Oppikirjailijat listaavat erilaisia oppimista tukevia keinoja oppikirjassa: luvun alussa olevat tiivistelmä ja tärkeiden käsitteiden lista, selkeä opetusteksti, tietoa visuaalisesti esittävät tietokuvat, eritasoiset tehtävät, vaikeita aiheita selittävät videot ja syventävät tekstit tekevät eriyttämisestä helppoa.
Koska historian opiskelu perustuu kielen ja tekstin ymmärtämiseen, Murros-sarja on rakennettu kielitietoisen ajattelun pohjalle. Esimerkiksi opetustekstien ikätasoisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. “Vaikeista ja monimutkaisista sisällöistäkin voi kertoa selkeästi ja ymmärrettävästi”, toteaa Antti Kilpijärvi. Samoin ajattelee myös Aapeli Kähkönen: “Vaikka historian oppikirjan teksti olisi helposti lähestyttävää ja erilaiset tarpeet huomioivaa, ei se tee oppiaineesta yhtään sen vähemmän merkityksellistä.” Murroksen tekstit kuitenkin myös haastavat, jotta oppilaan lukutaito pääsee kehittymään. “Oppikirjan täytyy tuoda aidosti uusia näkökulmia, tietoja ja haastaa ajattelemaan, mutta hyväkin oppikirja on käyttökelvoton, jos kohderyhmä ei sitä ymmärrä”, Eenariina Hämäläinen pohtii.
Uuden sarjan luominen alusta lähtien ei ole yksinkertainen tai nopea prosessi. Sarjan ensimmäisiä osia on kirjoitettu kaksi vuotta, ja prosessi oli käynnistynyt jo ennen sitä Otavan puolella. “Olen ylpeä siitä intohimosta, jolla kirjasarja syntyi. Kaikki tekijät ja Otavan väki ovat olleet prosessissa sýdämellään mukana”, sanoo Antti Kohi ja tiivistää koko Murros-tiimin tunnelmat.