Hämeenlinnan kaupungissa on panostettu viime vuosina tieto- ja viestintäteknologian strategiatyöhön. TVT-strategia ei ole jäänyt vain pakollisten papereiden laatimiseksi vaan strategiatyöhön on osallistettu niin rehtoreita, päiväkodin johtajia, tietohallinnon kuin opetushallinnonkin edustajia. Lisäksi TVT-strategian jalkauttamiseen osallistuivat kaikki päiväkotien johtajat ja koulujen rehtorit. Otava Oppimisen palvelut oli kumppanina tukemassa sekä TVT-strategian tekoa että sen jalkauttamista yksiköiden arkeen.
Yhteistyön voima näkyi Hämeenlinnan onnistuneessa TVT-työssä. Kunnianhimoisen TVT-strategiatyön aikana olemassa olleet TVT-strategiat päivitettiin, niiden suunta, kehittämiskohteet ja tavoitteet tarkistettiin, minkä lisäksi suunniteltiin yhdessä toimenpiteet TVT-strategioiden toteutumisen varmistamiseksi strategiakauden 2022–2024 aikana. Tämän jälkeen Otava Oppimisen palvelut varmisti strategiatyön jalkautumisen järjestämällä valmennukset varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johdolle ja TVT-opettajille ja -vastaaville.
”Tvt-strategia muuttui paperinmakuisesta ihmis- ja käytännönläheiseksi livekoulutusten ja runsaan keskustelun myötä, iso kiitos!”
-Varhaiskasvatuksen valmennukseen osallistuja
”Lämmin kiitos siitä, että teitte tvt-asioista helposti lähestyttävän ja jopa innostavan asian!”
-Varhaiskasvatuksen TVT-strategian jalkautusvalmennukseen osallistuja
Oivaltamisen iloa aikuisillekin
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen TVT-strategiassa kiinnitetään visiosta alkaen huomiota sekä lapsiin että aikuisiin. Tavoitteena on tarjota lapsille riittävästi mahdollisuuksia hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa osana leikkiä ja muuta varhaiskasvatuksen toimintaa turvallisesti kullekin ikätasolle sopivalla tavalla. Aikuisen tehtävänä on tarjota lapsille oppimisen ja oivaltamisen mahdollisuuksia ja ottaa lapset mukaan TVT:n käyttöön sen sijaan, että aikuinen esimerkiksi ottaisi valokuvat tai editoisi videot itse.
Lapsille tieto- ja viestintäteknologian käyttäminen on lähes yhtä luontevaa kuin minkä tahansa lelun käyttäminen, ja he ovat luontaisesti uteliaita ja kiinnostuneita oppimaan uutta. Hämeenlinnassa TVT-strategiaa laadittaessa tärkeäksi nähtiin myös varhaiskasvatuksessa työskentelevien aikuisten uteliaisuuden ja mielenkiinnon herättäminen. Otavan jalkautusvalmennuksissa haluttiinkin antaa riittävästi tilaa ja aikaa käytännön esimerkeille sekä yksiköiden väliselle keskustelulle ja hyvien käytänteiden jakamiselle. Valmennuksen aikana osallistujat pääsivät harjoittelemaan myös itse sovellusten käyttöä, ja yhteisen harjoittelun ja keskustelun myötä uusia sovelluksia otettiin käyttöön ja opeteltiin yhdessä käyttämään monessa yksikössä jo valmennuksen aikana.
”Konkreettiset vinkit ja keskustelut kollegojen kanssa” olikin varhaiskasvatuksen valmennuksen parasta antia monelle osallistujalle, ja myös mm. ”konkreettiset askeleet asioiden eteenpäin viemiseksi, johtajien sitouttaminen, arjen resurssiymmärryksen (aika, henkilöstö) korostaminen ja ratkaisuehdotusten etsiminen”. Tärkeää onkin antaa sekä riittävästi tukea, ohjausta että aikaa, jotta strategiat lähtevät aidosti jalkautumaan yksiköiden arkeen. Myös strategiatyön aikana varhaiskasvatuksessa laadittu osaamisen linna antaa varhaiskasvatusyksiköille hyvät eväät TVT-osaamisen kehittymisen seuraamiseen.
Tiedolla johtaen kohti tuloksia
Perusopetuksessa tieto- ja viestintäteknologian käyttö on jo tuttua, ja strategiatyön aikana huomiota kiinnitettiin erityisesti siihen, että jokaisessa koulussa ja jokaisella oppijalla on tasavertaiset mahdollisuudet oppia ja päästä käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa oppimisen tukena oman koulutaipaleensa aikana. Lisäksi valmennuksissa kirkastettiin TVT-strategian toteutumista tukevia toimia. Tärkeiksi rakenteiksi vahvistettiin riittävä tuki kouluilla (TVT-vastaavat, digitutorit ja oppilasagentit) sekä kullakin koululla pidettävät kolmikantakeskustelut, joissa seurataan ja arvioidaan strategian toteutumista puolivuosittain.
Perusopetuksen jalkautusvalmennuksessa yhtenä tärkeänä näkökulmana oli osaamisen varmistaminen ja osaamisen johtaminen digiajassa. Oman koulun lähtötilanteen tunnistaminen on erittäin tärkeää, mutta myös strategisten tavoitteiden ja niihin pääsyyn tarvittavien kehittämistoimien tunnistaminen – millaista TVT:n käyttöä tukevaa toimintakulttuuria koulussamme tavoitellaan ja miten pääsemme kohti asetettua tavoitetta. Lähtötilanteen pohjalta valmennuksessa luotiin tiekartta TVT-strategian jalkauttamiseksi kullakin koululla. Tiekartan osana tarkasteltiin myös sitä, miten hyvin kullakin koululla hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa esimerkiksi viestinnässä, osaamisen kehittämisessä ja tiedolla johtamisessa.
”Valmennus antoi aikaa arjen keskelle pohtia TVT-strategiaa ja sen jalkautusta oman koulun kohdalla.”
-Perusopetuksen valmennukseen osallistuja
”Materiaali oli laajaa ja laadukasta sekä sen eteen oli nähty vaivaa. Valmennus eteni johdonmukaisesti eteenpäin. Tästä on konkreettista hyötyä omassa työssäni.”
-Perusopetuksen valmennukseen osallistuja
TVT-strategia osaksi yksiköiden arkea
Sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen jalkautusvalmennuksissa perehdyttiin TVT-strategiaan ja sen arvopohjaan yhdessä ja tarkasteltiin kunkin yksikön tämänhetkistä tilannetta, vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Lisäksi valmennuksen aikana tehtiin yksikkökohtaisia tiekarttoja, asetettiin tavoitteet ja laadittiin toimintasuunnitelma strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi varhaiskasvatuksen valmennuksessa laadittiin kuntatasoinen viestintäsuunnitelma, joka tukee TVT-strategian läpikäymistä ja henkilöstön perehdyttämistä siihen.
Lisätietoa:
- Perusopetuksen TVT-strategia: https://hameenlinna.fi/tvt
- varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen TVT-strategia: https://hameenlinna.fi/vakatvt